5 x pakollinen nähtävyys | Berliini '18

Kotiuduttiin pieneltä Berliinin lomalta jo reilu viikko sitten ja nyt olisi aika vihdoin kirjoitella teillekkin, mitä kaikkea ehdittiin neljässä päivässä tekemään. Aivan ensimmäinen päivä sujui aikalailla meidän hotellin lähistöllä etsien hyvää ruokapaikkaa lennon jälkeen sekä kierrellen muutamia vaatekauppoja hellevaatteiden jäätyä kotiin. Kelaankin siis postaukset suoraan toiseen päivään eli ensimmäiseen kokonaiseen päivään Berliinissä, jolloin käytiin katsomassa viisi eri tunnettua nähtävyyttä. 

 Berliinin Olympiastadion

Päivän ensimmäinen kohde oli Berliinin Olympiastadion, jossa meitä odotti noin puolentoista tunnin mittainen kierros. Kierroksen saa joko englanniksi tai saksaksi eikä hintaa ole kuin 11€. Liput voi ostaa paikan päältä niinkuin me teimme tai ostaa valmiiksi netistä

Tuo päivä oli todella kuuma ja jouduttiin odottelemaan melkein tunti kierroksen alkua, sillä missattiin aiempi kierros muutamalla minuutilla. Onneksi kierros itsessään sijoittui pääasiallisesti varjoisan stadionin uumeniin. Siellä päästiin näkemään tuo nykyään jalkapallostadionina toimivan stadionin upea viherkenttä sekä EM-kisoissa käytetyt radat, joita ei vielä oltu täysin purettu. Päästiin myös käymään vip-tiloissa, joissa istuimme niillä samoilla pehmustetuilla penkeillä kuin monet ainoastaan kutsuvieraina paikalle olleet ovat istuneet. Kierrokseen kuului myös paljon tiloja, joissa ainoastaan pelaajat yleensä liikkuvat kuten pukuhuoneet, ruokailutilat sekä kappeli. Luitte oikein, Olympiastadionilla on upea kultaisilla seinillä varustettu kappeli, jossa pelaajat voivat käydä rauhoittumassa ennen pelejään. 

Kokonaisuudessaan tuo kierros oli mielenkiintoinen ja sopii hyvin myös niille, joille se urheilu ei välttämättä ole lähimpänä sydäntä. Kierroksen aikana opas kertoi paljon myös Berliinin historiasta ja arkkitehtuurista tuon stadionin takana. Toisin sanoen kierros ei edes pääasiallisesti keskittynyt ollenkaan urheiluun, vaikka se paikasta tietenkin huokui. 

 Euroopan murhattujen juutalaisten muistomerkki

Euroopan murhattujen juutalaisten muistomerkki tai paremmin Holokaustimuistomerkkinä tunnettu nähtävyys oli itselleni tuttu muiden matkakuvista, mutta ei ollut ensimmäisenä mielessä lähtiessämme Berliiniin. Kuitenkin se sattumalta osui matkamme varrella tielle ja jäimmekin hetkeksi sinne katselemaan. 

Kyseinen muistomerkki on melko uusi vasta noin 15 vuotta sitten rakennettu ja aikanaan paljon ristiriitaisia mielipiteitä saanut. Muistomerkki koostuu 2 711:sta eri korkuisesta kivipaadesta noin kahden hehtaarin alueella. Se oli kyllä vaikuttavan näköinen, vaikka vain yhdestä suunnasta sen näkikin. Itseä kuitenkin ärsytti kovasti se, kuinka epäkunnioittavasti osa ihmisistä tuolla liikkui. Siellä kuitenkin oli esillä ohjeet, kuinka alueella tulisi olla, koska se kuitenkin on muistomerkki kuolleiden muistolle. Siellä eräs vartija liikkuikin ja joutui usealle ihmiselle sanomaan aika itsestäänselvyyksiä eli, että paasien päällä ei tulisi hypellä tai huudattaa musiikkia kajareista. 

Muistomerkin alue on ilmainen eli sopii kaikille matkabudjeteille hyvin. Me tosiaan käveltiin Potsdamer Platzilta suoraa tietä Brandenburgin portlle ja tämä osui matkan varrelle. Eli saavutettavuus on myöskin hyvä muihin nähtävyyksiin nähden. 

 Brandenburgin portti 

Brandenburgin portti on varmasti yksi tunnetuimpia nähtävyyksiä Berliinissä ja sitä pidetäänkin sellaisena maamerkkinä, kuten Eiffel -tornia Pariisissa. Tuo olikin yhtenä ylimpänä mun tavoitelistalla Berliinissä, sillä olin siitä nähnyt useita upeita kuvia. Ja siis, vaikka odotuksiin nähden tuo ei ollut niin erikoinen, oli sen vaikuttava koko kuitenkin myönnettävä. Olin jotenkin ajatellut sen paljon pienemmäksi, mutta se oli valtava! 

Tuosta portilta lähti suorassa linjassa pitkä puistomainen alue ja, vaikka käveltiin kauemmas portista oli se edelleen vaikuttavan kokoinen. Kuvienkin kannalta oli parempi olla jopa kauempana tuosta portista kuin aivan sen edessä. Mehän tosiaan tultiin tuon portin toiselta puolelta läpi ja vasta alitettuamme sen näimme sen valtavan turistilauman, jotka olivat myös saapuneet katsomaan tuota porttia. Siksi itseasiassa on melko vaikea saada itsestään edustavaa kuvaa tuon edustalta ilman, että kamera on tarkentanut muutaman muunkin naamoihin. 

Suurena ja tunnettuna maamerkkinä se myös on turvallisuuden kannalta iso uhka, sillä tuollaisissa paikoissa on helppo tehdä pieniä ja isoja rikoksia. Siksi itse ainakin kiinnitin huomiota siihen, että poliiseja sekä poliisiautoilla ja ajoesteillä suljettuja katuja oli runsaasti tuon portin lähistöllä. Ja itseasiassa brittien lähetystön edustalla seisoi keskellä tietä ilta-aikaan muutama poliisi jykevän poliisiauton kera vartioimassa. 

Jos tuo oli päiväseltään vaikuttava näky, oli se illalla pimetessä vielä vaikuttavampi valaistuna vasten pimeää yötaivasta. Tuolla käytiinkin siis kaksi kertaa, koska haluttiin nähdä se niin päivällä kuin illallakin. Suosittelenkin tekemään näin, jos se vain aikatauluihin sopii. 

Checkpoint Charlie & Berliinin muuri

Kaksi toisiinsa tiiviisti liittyvää nähtävyyttä olivat Checkpoint Charlie ja Berliinin muuri, joista jälkimmäinen näkyi muutenkin katukuvassa runsaasti. Ja eipä se ihme ole, sillä tuo Saksan ja Berliinin kahtiajako sekä muurin murtuminen ovat molemmat melko isossa osassa historiaa. Musta oli erittäin mielenkiintoista, kuinka nämä molemmat oli tehty erittäin turistiystävällisiksi eikä sitä oikeaa enää tunnistanut tehdystä. Esimerkiksi tuo Checkpoint Charlie yhdessä näyttelijöineen on ihan täysin feikki eikä alkuperäistä koppia ole enää omalla paikallaan vaan ainoastaan sen jäljennös. 

Tässäkin kävi niin, että Checkpoint Charlie oli selkeästi merkitty karttaan toisin kuin Berliinin muuri antoi kartalle useampiakin osumia. Tietenkin tuolla maassa oli aika selkeästi merkitty erilaisin merkein, missä se muuri on aikoinaan mennyt, vaikkei se enää kokonaisuudessaan ollut pystyssä. Käytyämme katsastamassa tuon Checkpoint Charlien ja sen ympäristössä ulkona olleen esittelyn siitä, lähdimme kävelemään takaisin kohti Potsdamer Platzia, mutta päädyimme matkan varrella juurikin tuolle muurin muistomerkille. Joten ei välttämättä kannata liiaksi tuijotella sitä karttaa Berliinissä vaan rohkeasti kävellä tuolla alueella nähdäkseen kaikenlaista. 

Jälleen molemmat näistä oli todella täynnä muitakin ihmisiä ja varsinkin tuolla Checkpoint Charliella sen nähtävyyden pieni koko korosti sitä ihmismäärää. Siellähän olisi saanut käydä muutamalla eurolla kuvauttamassa itsensä siinä kopilla vartijoiden välissä, mutta itse en nähnyt sille tarvetta. Meillä oli hieman muutenkin kiire tuona ensimmäisenä päivänä, sillä oltiin suunniteltu näkevämme paljon asioita, koska seuraavana päivänä oli jo luvassa hieman muuta. Suosittelenkin jakamaan nämä viisi kohdetta ennemmin kahdelle päivälle, jotta niistä saa kunnolla irti, koska nyt meillä ei oikein ollut kunnolla aikaa esimerkiksi lukea tarkemmin Checkpoint Charlien ympäristössä ja Berliinin muurin muistomerkillä olleita isoja tauluja täynnä mielenkiintoisia tekstejä. 

Oletteko te käyneet Berliinissä? Entä näissä nähtävyyksissä? ♥

Back to school | ootd

Tätä maanantaita ollaankin jo hieman odoteltu, sillä paluu opintojen pariin olisi luvassa kepeällä kahdeksan tunnin päivällä. Kesäloma tuntui välillä erittäin pitkältä, mutta näin jälkeenpäin katsottuna se sujahti ohi todella nopeasti. Tuosta lähentyneestä koulunalusta johtuen blogikin hiljeni hetkeksi kaivattuani aikaa palata arkeen eikä asiaa auttanut pieni viimeiselle lomaviikolle äkkilähtönä hankittu reissu Berliiniin. Edeltävä viikko onkin siis lomailtu kunnolla ja reissusta palattua otettu mahdollisimman rennosti, jotta opintoihin lähtee pirtein mielin. 
Kouluun paluun teeman mukaisesti nämä pari viikkoa sitten Anniinan kanssa napsitut kuvat sopivat yhteen kuin mansikkajäätelö ja kinuskikastike. Eli vahingossa täydellinen kombo. Tuo ruutukuviollinen hame oli tämän asun keskipiste ja inspiraatio, joka ainakin omaan mieleen tuo hieman sellaista koulupuku -fiilistä. Muutenkin tänä syksynä kauppojen hyllyille ilmestyneet ruutukuvioiset vaatteet ovat vieneet täysin mun sydämen ja ehkä vähän jopa lompakkoakin. Tuollainen ruutukuvio on klassikko, joka palaa aina vuodesta toiseen, joten sellaisiin onkin ihan suotavaa panostaa. Itseäni tässä hameessa ihastutti tuo hieman erilaisempi leikkaus, jossa perinteisen kynämallin helmaan on tuotu kerrosta viistolla röyhelöllä. 

Vaikka ruutukuvioinen hame itsessään on aika huomiotaherättävä, on se kuitenkin erittäin monipuolinen vaatekappale. Tässä mun asussa olen sen simppelisti yhdistänyt vaaleanpunaiseen kauluspaitaan, mutta esimerkiksi tavallinen trikoopaita toimii hameen kanssa arjessa erinomaisesti. Odotankin innolla erilaisia variaatioita asuista tämän hameen kanssa, sillä hankin tämän aikalailla pelastamaan niitä kiireisiä kouluaamuja, jolloin haluaa jotain erityisempää päälle, mutta kuitenkin pitää sen klassisena. 
Muutenkin mulla on pukeutumisessa selkeästi jo syksy mielessä ja kerroksellisuus erilaisten materiaalien kanssa houkuttelee hellemekkoa enemmän. Tämäkin asu on jo enemmän syksyinen kuin kesäinen, vaikka värimaailma onkin ihanan vaalea ja pastellinen. Niihin syksyn murrettuihin sävyihin voikin helposti yhdistellä myös pastelleja ja innolla lähden kokeilemaan hieman niitä mukavuusalueen ulkopuolella olevia asuja syksylläkin, koska kesällä ihastuin useampaankin asuun, joissa sinne astuttiin. 

Vaikka kesäisin rakastankin ballerinoja, syksyiset nilkkurit sopisivat paljon paremmin tähänkin asuun. Pienen kesäisen rasitusmurtuman jäljiltä hieman jännittelee myös astua jälleen korollisten kenkien maailmaan, vaikka ne itselle ovatkin paljon ominaisemmat. Anniinakin pohti meidän treffatessa, ettei kovin usein ole nähnyt mua matalissa kengissä eikä blogiinkaan kovin usein tule asukuvia ilman korkoja. Hassua, koska aika usein kävellessä pidempiä matkoja arjessa on juurikin matalat mukavat kengät ne helppo valinta, mutta toisaalta mulla ei ole koskaan ollut ongelmaa kävellä pitkiäkään matkoja koroilla. Kai tässäkin vaan on se, että sitä jumittuu tiettyyn asiaan hetkeksi kunnes siirtyy taas seuraavaan pakkomielteeseen. No talvi ainakin menee koroissa, kun en omista korottomia talvikenkiä! 
Syksystä ja talvesta puhuttaessa oon jälleen niin inspiroitunut ja jopa innolla odottelen niiden saapumista. Ensimmäinen koulupäivä oli täynnä infoa ja päivämääriä, mutta myös ihan huippuja juttuja, joita odotella. Uuden vuoden lisäksi syksyssä on aina sellaista uuden alun tuntua ja uusi kouluvuosi tuntuu entisestään syventävän niitä omia mielenkiinnonaiheita omalla opinto-alalla. Ja no olihan pitkän kesäloman jälkeen ihan huippua nähdä jälleen koulukavereita ja siitä sai omanlaista uutta energiaa. 

Opintojen ulkopuolellekkin on tullut hirveästi kaikkea mukavaa odotettavaa ja ihania asioita. Paluu Helsinkiin on myös tarkoittanut seesteiseempää aikakautta, sillä kyllä pikkuhiljaa alkoi jo ahdistamaan matkalaukkuelämä, jossa ei koskaan oikein tiennyt varmaksi, missä kaikki omat asiat sijaitsevat. Ja useinhan ne sijaitsivat väärässä paikassa tarvittaessa. Innolla syksyn myötä lähden myös järjestelemään omaa tavaramäärää ja tarkoitus olisi myös päästä kirppareilla eroon osasta ylimääräisestä. Joten aika monipuolinen ja tapahtumarikas syksy olisi jälleen edessä. Sitä kohden innolla ♥
Kuvaaja: Anniina
Edit: Itse

Onko teillä ollut paluu opintojen pariin? Entä joko siellä odotellaan syksyä? ♥




Kesäinen päivä Suomenlinnassa

Jos Helsingissä pitäisi sanoa yksi kohde, jossa jokaisen tulisi käydä edes kerran elämässään, niin se olisi Suomenlinna. Sen lisäksi, että Suomenlinna on osa Unescon maailmanperintökohteita, on se myös monipuolinen vierailukohde kenelle vain. Itse olen tykännyt siellä käydä useita kertoja jo ennen muuttoani Helsinkiin ja nytkin Helsingissä asuessa yritän aina silloin tällöin löytää kaveria sinne käynnille. Kuitenkin matka Suomenlinnaan on yksinkertainen lautalla, joka ei maksa HSL:n kertalippua enempää ja kestää vajaan puolen tunnin. 
Muistan mun ensimmäisen kertani Suomenlinnassa noin kymmenen vuotta sitten. Mun hyvä ystävä oli muuttanut Helsinkiin ja pohtiessamme parasta tapaa vietää kesäpäivää päädyimme lähtemään eväiden kera Suomenlinnaan. Mulla ei ollut silloin minkäänlaisia odotuksia paikkaa kohtaan enkä oikeastaan tiennyt siitä mitään sen enempää kuin, mitä koulun historian tunneilla oltiin sivuttu. Ihastuinkin heti paikkaan lyhyestä visiitistä huolimatta.

Nyt kymmenen vuotta myöhemmin kertoja tuolla on tullut melkeinpä saman verran kuin vuosia välissä. Jokaisella kerralla olen jälleen oppinut jotain uutta tai löytänyt jotain uutta nähtävää. Lisäksi opintojeni puolesta olen päässyt oppimaan entisestään tuosta upeasta saaresta, joka on paljon muutakin kuin kesäinen piknik-kohde. Tiesittekö esimerkiksi, että siellä asuu pysyvästi ihmisiä vuoden ympäri ja, että siellä sijaitsee vankila? 
Entä mitä kaikkea sen kuuluisan piknikillä käynnin ohella voi tehdä? Suomenlinnassa on useita kivoja kahviloita, museoita sekä putiikkeja. Tuossa ylläolevassa keltaisessa puutalossa on esimerkiksi kaksi suomalaista designia myyvää myymälää, joista voi käydä ostamassa itselleen mukavan muiston käynniltään. Ja, jos häillensä etsii oikein idyllistä paikkaa, voi ne järjestää Suomenlinnassa, kuten Ensitreffit Alttarilla -ohjelma on osoittanut. 

Itse en ole kovinkaan noissa museoissa päässyt käymään, mutta halu on kova. Omistan vain turhan vähän ystäviä, joita kiinnostaa erilaisissa museoissa pyöriminen varsinkin, kun itse olen aika hidas katselemaan. Esimerkiksi Suomenlinnassa sijaitsevat Lelumuseo ja Suomenlinna -museo kiinnostavat eniten tällä hetkellä. Tosin meillä oli talvella tunnit Suomenlinnassa ja kävelimme läpi tuosta Suomenlinna -museosta, mutta silloin ei kovinkaan pystynyt katselemaan paremmin. 
Suomenlinna tunnetaan linnoitussaarena, mutta vaikka siellä onkin hyvin esillä nuo vanhat linnoituksen muurit ja rakennukset, on siellä luonto ihanasti läsnä. Itse merta rakastavana tykkään siitä, kuinka pääsee lähelle merta istuskellessaan tuolla rantakivityksellä. Ja heti toisella puolella avautuu vehreät nurmikentät, jotka näyttävät ihan hobittikylältä (Saran sanoja lainaten...).

Mä laitoinkin jo Instagrammiin kuvaparin (klik) mun omasta pienestä perinteestä ottaa kuva tuossa samassa aukossa muurissa. Näitä kuvia on otettu muutamalta reissulta, mutta ainoastaan kaksi on edelleen tallessa viiden vuoden aikavälillä. Jotenkin niitä kuvia katoessaan miettii, kuinka paljon siinä välissä on tapahtunut, mutta kuinka oikeastaan mikään ei ole muuttunut. Siksi palatessa samoihin kohteisiin tykkään ottaa kuvaa samoista kohdista nähdäkseni sen pysyvyyden ja muutoksen, jos tiedätte, mitä tarkoitan. 

Onko Suomenlinna teille tuttu paikka? ♥ 

Hellepäivien luottoasu | ootd

Vaikka hetkeksi saimmekin luovuttua uuvuttavasta helteestä, on se kuulemma vielä tulossa takaisin ensi viikolla. Itselleni on nämä hieman viileämmät muutama päivä olleet oikein mukavat pienestä kesäflunssasta huolimatta. Ajattelin kuitenkin tulla esittelemään asun, jolla muutamakin kuumempaa kuumempi hellepäivä kului oikein mukavasti. Ja, josta on hyvä inspiroitua tulevien helteiden varalta. 
Tämä asu on kaikessa yksinkertaisuudessaan tyylikäs. Tai ainakin siltä musta tuntui, koska olo ei ollut tukala ja tukahduttava. Mä en itse ollut aikoinaan syttynyt ollenkaan noille shortsihaalareille niiden tultua kauppoihin muutama vuosi sitten. En muutenkaan ole kokenut itseäni shortseja käyttäväksi, joten se voi olla suurimpana syynä. Kuitenkin eräänä iltana käydessämme vilvoittelemassa Lidlissä kiinnitin huomioni Esmaran shortsihaalariin ja päädyin heittämään sen ostoskoriin. Väri ja malli ovat siis molemmat melko vieraita itselleni, vaikka maastonvihreää jonkin verran mun kaapista löytyykin. 

Toistanko itseäni liikaa, jos mainitsen jälleen sadannen kerran, että olen huomannut tänä kesänä poistuvani siltä omalta mukavuusalueelta pukeutumisessani? Harvemmin voisin kuvitella pukeutuvani näin 'vähiin' vaatteisiin, mutta nyt koin oloni jopa mukavaksi ja tyylikkääksi. Haalari on kaiken lisäksi selästä melko avoin ja liikkuessa sieltä välillä saattoi pilkistää hieman rintaliivien selkämystä. Sekään ei saanut oloani niin kiusaantuneeksi kuin yleensä. Ehkä helle osaltaan vaikutti olotilaani tuossa haalarissa. 
Maastonvihreä itsessään on kauniin luonnollinen väri, johon voi helposti yhdistää eri värejä aina muista luonnonsävyistä pastellisiin sävyihin. Nyt päädyin yhdistämään kultaista ja kermanvaaleaa. Näin yksinkertaisen haalarin kanssa näyttävät korvakorut toivat asuun tyylikkyyttä. Ja varsinkin, kun kuumuuden vuoksi hiuksia oli pakko pitää auki, saivat korvakorut ansaitsemansa huomion kokonaisuudessa. 

Hellepukeutumisessa juurikin yksinkertaisuus on avainsana. Silloin kaikki ylimääräiset kerrokset täytyy jättää pois ja se kerroksien tuoma monipuolisuus pitää korvata pienillä yksityiskohdilla, kuten huomiota herättävillä korviksilla tai mielenkiintoisilla kengillä. Myös hiusten auki pitäminen on helteellä tuskaa, joten perusponnarin lisäksi voi kokeilla mielenkiintoisia letti- ja nutturakampauksia tuomaan asuun uutta. 
Itse kuitenkin kesäisistä säistä huolimatta odotan syksyisempiä kelejä, jolloin voin kokeilla haalarin yhdistämistä myös syyspukeutumiseen, sillä jo värinsä puolesta se sopii syksyn värimaailmaan. Muutenkin syksy ja syyspukeutuminen on kokoajan enemmän ja enemmän mun mielessä. Mulla on kesälomaa jäljellä hitusen vajaa kaksi viikkoa enkä voi sanoa, kuinka innolla ootan paluuta takaisin opintojen pariin. Ennen sitä on kuitenkin otettava vielä kaikki irti näistä yhdestätoista päivästä ennen arkeen paluuta. 

Vieläkö hellepukeutuminen on teille mieleen vai odotatteko syksyä innolla? ♥