Tallinna kutsuu + ostoslista

Aikaisin huomenna aamulla suuntaa laivannokka Helsingistä kohti Tallinnaa ja kyseisen laivan kyydissä seilaillaan myös minä ja S. Me oltaisiin haluttu alunperin lähteä käymään päiväreissulla Tukholmassa, mutta se olisi vaatinut hieman isomman vapaan aikatauluihin. Kuitenkin haluttiin lähteä pienelle shoppailu- ja nautiskelureissulle niin päädyttiin Tallinnaan. 

Mulle Tallinna on todella tuttu kaupunki siinä mielessä, että oon siellä käynyt ainakin kymmenen kertaa eri mittaisia reissuja. Se onkin plussaa päiväreissulla, että osaa jo valmiiksi liikkua tuolla sekä tietää, missä kaikkialla haluaa käydä. Itse toivon reissulta upeita kuvia, ihania hetkiä, herkullista ruokaa Lidossa sekä kauniita vaatehankintoja. Halusin tulla etukäteen jakamaan teillekkin mun pienen ostoslistan, joka oikeastaan enemmänkin on mun syksyn toivelista. En todellakaan ole ostamassa kaikkea listalta, mutta tuollaisia asioita kaipailisin kaappiani täydentämään. 
Trenssitakki tai villakangastakki. Takkeja mulla on muutamia, mutta kaipaisin vielä klassisempaa mallia täydentämään kokoelmaa. Takki saisi olla ainakin reiden puoleenväliin ja pientä kaulustakin kaipaisin siihen. Värityksen toivoisin olevan beigen ja harmaan välimaastoa. 

Over-the-knee -saappaat. Useamman vuoden mun haavelistalla on ollut kauniit ylipolvensaappaat, joissa olisi pieni korko. Mulla vaan on aina ollut niin kapeat sääret, että sopivia yksilöitä ei ole tullut vastaan. Toivoa ei ole silti menetetty ja kaikki hinta-laatu -suhteeltaan ihanat saappaat tulee sovitettua. Ja Tallinnassahan harvoin näkee naista, jolla ei olisi upeita saappaita, joten tuolla niiden saatavuus ja markkinat ovat varmasti Suomea paremmat. 

Uudet syyskengät. Kuten yllä mainitsin, on Tallinnassa paljon laajempi ja erilainen kenkätarjonta, joten jonkinlaiset uudet syys- ja talvikengät olisi toiveissa löytää. Beigen väriset olisivat mukavaa vaihtelua muuten mustiin kenkiin. 

Hajuvesi Taxfreesta. Mun lemppari hajuvesi Jimmy Choolta on jo kevään puolella valuttanut viimeiset pisaransa ja nyt olisi aika hankkia uusi. Vielä en tiedä raaskinko sijoittaa tuohon kyseiseen lemppariini vai haistelenko koko Taxfreen läpi etsien uutta mieluisaa tuoksua. 

Nahkakäsineet. Klassiset ja naiselliset (teko)nahkakäsineet ovat olleet mielessäni jo useampana vuonna, mutta sellaiset hankkiessani haluan olla varma niiden käyttöiästä, sillä ensinnäkin sellaisille tulee nopeasti hintaa ja toiseksi en enää kaipaa ylimääräistä täytettä kaappeihin. 

Choker -paita. Mä olen täysin ihastunut tällä hetkellä kuvissa näkyviin choker -kauluksellisiin paitoihin ja haluaisin löytää itselleni sellaisen löysässä mallissa pitkillä hihoilla. Värinä tosiaan mielellään valkoinen tai muu neutraali vaalea sävy. 

Mekkoja. En muista olenko maininnut blogissa, mutta mulla kävi vähän hassusti mun mekkojen kanssa, sillä mahdun niistä enään kolmannekseen. Kaipaankin siis mukavia arkimekkoja pelastamaan kiireisiä aamuja ja korvaamaan nuo kaapista ulos lentäneet mekot. Mekoissa saisi olla hihaa ja helmalla pituutta noin polviin saakka. Tässäkin taas kerran klassisuus on plussaa. 


Mitä mieltä olette mun ostoslistasta? ♥

Kuva: Ane (2015)
Kuvauspaikka: Tallinna, Viro
Kollaasi: Polyvore.com

Riippusillalla

Mainitsinkin jo viime viikolla, että mun seuraavat pari viikkoa menee reissatessa Tampereelle ja Helsinkiin sekä välissä olisi pieni laivareissu luvassa. Oon kaivannut pientä hengähdystä arkeen ja pääsyä pois mun kodin seinien sisältä. Jotenkin heti saa uutta eloa ajatuksiin ja päämääriin lähtiessä kauemmas pois kotoa. Ja tietenkin plussaa on myös se, että Tampereella saan viettää aikaa S:n kanssa ja Helsingissä näen pitkästä aikaa sukulaisia. Molempiin kaupunkeihin on tietysti myös sovittuna useammat kahvitreffit ystävien kanssa, joten aamusta iltaan saa olla täyttä hymyä. 

S tuli viime viikonlopuksi Poriin, sillä mulla oli jo lauantaiksi sovittuna menoa muutaman ihanan ystävän kanssa. Ei oltu pariin vuoteen noiden kaikkien ystävien kanssa nähty, joten oli ihana huomata ettei jutut katoa näkemättömyyden vuoksi. Ja nyt on enemmän inspiraatiota taas pitää yllä kyseisiä ystävyyssuhteita, sillä nopeasti useamman kuukauden näkemättä olemisen jälkeen se ensimmäinen yhteydenotto on vaikein. 

Sunnuntaina lähdettiinkin sitten ajamaan Porista kohti Tamperetta. Jouduttiin tekemään jo ennen kunnolla matkaan pääsyä pysähdys Ulvilassa, mun kotikaupungissa. Lähdettiin lauantaina sen verran vauhdikkaasti kauppaan, että unohdettiin avain lukittujen ovien taakse. Onneksi vara-avain on hyvässä tallessa Ulvilassa, josta se hakea ja sunnuntaina sitten palautettiin takaisin toisen samanlaisen unohduksen varalle. Ulvilasta olisi helposti päässyt ajamaan Tampereentietä suoraan määränpäähän noin puolessatoista tunnissa, mutta me lähdettiin ajamaan Helsingintien kautta nähdäksemme hieman erilaisempia ja uudempia maisemia sekä poiketa Äetsässä, josta S alunperin on kotoisin. Sieltä löytyy tuollainen riippusilta, joka meidän oli pakko käydä katsastamassa nopeasti matkanvarrellamme. 

Vielä on mulla pari päivää jäljellä Tampereella kunnes lauantaiaamuna kello viisi olisi tarkoitus lähteä ajamaan kohti Helsinkiä. Mun piti koko kesän ajan käydä siellä, mutta jotenkaan aikataulut eivät koskaan menneet yksiin ja sinne lähteminen tuntui kokoajan enemmän ylitsepääsemättömältä. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan ja vielä on kuitenkin kauniit kelit käydä katsomassa kaikkea, mitä olisin jo kesälläkin halunnut. 

Todella huvittavaa ajatella, että syyskuukin on jo pian ohi ja lokakuu tulossa. Oon valitellut jo aivan liikaa ajan nopeutumisesta, mutta tuntuu oikeasti siltä, että kuukaudet vierivät pikakelauksella eikä kaikkea haluamaansa kerkeä tekemään. Myönnän kokevani ahdistusta siitä ja, jos mulla olisi kaukosäädin, jolla saisin ajan pysähtymään, tekisin sen. Kuitenkin mun kalenterissa lokakuu ja marraskuu ovat vielä syyskuukausia, joten ne useat syysjutut pystyy vielä toteuttamaan, vaikka aika onkin mennyt liian nopeasti. 

Tästä tuli nyt tälläinen ajatuksenvirtaa täynnä oleva postaus, mutta mua itseäni rauhoittaa ja ajatukset selkiytyvät kirjoittaessani ne ylös. Ja luultavimmin en ole ainoa?

Kuvat: S
Kuvauspaikka: Keikyän riippusilta, Äetsä

Syksyn suosikkivaatteet

Muistatteko vielä mun kesän alussa olleen postauksen mun  kesän suosikkivaatteista? Tällä kertaa tulin esittelemään syksyisiä suosikkeja, joita tulee heiteltyä useampaankin asuun värejensä sekä materiaaliensa vuoksi. Muutama syksyinen ihanuus on vasta löytynyt vaatekaupoista, mutta muutamaa yksilöä vielä kaivataan täydentämään hyllyjä. Kuitenkin näillä alla olevilla vaatekappaleilla luon oman syystyylini. 
Tuubikaulahuivit, NewYorker ja Pieces. Viininpunainen huivi on tämän syksyn uutuus ja pehmeän materiaalinsa vuoksi ollut jo kovassa käytössä. Samaista huivia omistankin jo muutamassa sävyssä, mutta viininpunainen oli pakko saada syksyisen värinsä vuoksi. Kuviollinen huivi oranssin, tummansinisen sekä mustan sävyillä puolestaan on viime syksynä blogiarvonnasta voitettu ihanuus. Sen sävyt sopivat mielestäni syksyyn erinomaisesti. 
Tyköistyvät jakut, NewYorker. Beige jakku oli jo kovassa käytössä kevään ja kesän aikana, mutta tuo tummansininen pääsee varmasti tuomaan asuihin syksyisempää fiilistä. Tykkään erityisesti jakkujen smokkimaisesta mallista, jossa taskujen sekä kauluksen reunat ovat tekonahkaisilla yksityiskohdilla koristeltu. 
Pitkähihaiset sifonkipaidat, H&M ja NewYorker. Sifonkipaidat ovat ehdottomia suosikkejani paidoissa. Syksyllä pitkähihainen sifonkipaita sopii ihan sellaisenaan housujen tai hameen seuraksi ollen mukavan rentoja, mutta sopivia myös asiallisempiin tilanteisiin. Tuo musta paita on kaunis kietaisumalli, joka korostaa kauniisti kaulan aluetta ja peittää vatsan seudun. Toisen paidan väri on itselleni hieman mysteeri, sillä tietyssä valossa se näyttää harmaalta, siniseltä, petrolilta, vihertävän harmaalta... Kuitenkin väri on erittäin mieleen ja malli on mukava päällä ollessaan takaa hieman pidempi. 
Lyhythihaiset sifonkipuserot, NewYorker. Nämä ihanuudet olivat esillä jo kesän suosikeissa mustan ja valkoisen sävyissä. Nyt syksyä varten nappasin alerekistä kyseisen paidan myös harmaana ja keltaisena. Tuo malli on ollut niin suosikki, joten tapani mukaan hankein sen useammassa värissä. Tummansininen puolestaan on hieman erilaista mallia napituksensa ja rintamuksessa olevien taskujen vuoksi. Näitä kaikkia paitoja on mukava pitää jakkujen tai neuletakkien kanssa. 
Ohuet neulepuserot, NewYorker. Rennompiin asuihin sopivat ohuet neulepuserot neutraaleissa väreissä. Beigessä paidassa on helmassa pitsiä ja harmaassa puolestaan sifonkia tuomaan tavalliseen arkipuseroon hieman erityisyyttä. Näistä tuo beige ja roosa olivatkin jo kesän suosikeissa ja ovat vieläkin kovassa käytössä.  
Trikoopaidat, NewYorker ja H&M. Rennot 3/4 -hihaiset trikoopaidat ovat mukavan lisäksi kauniit päällä. Mustassa paidassa on edessä nyöritys, jollaisia on näkynyt paljon niin kaupoissa kuin ihmisten päällä ja lämpesin kyseisellä mallille vasta syksyn myötä. Raidallinen pusero puolestaan on ollut kesästä saakka suosikkina ja väriensä puolesta sopii syksyynkin erinomaisesti. 
Paksumman materiaalin hameet, H&M ja NewYorker. Kesällä hameet ovat ohutta kangasta ja liehuvaa helmaa. Syksyllä hame saa olla hieman paksumpaa materiaalia kuten yllä näkyvä tekonahkainen ja villakankainen hame osoittaa. Tuo tekonahkainen hame näkyi jo täällä olevissa kuvissa. Paksumman hameen takia vielä ei tarvitse käyttää liian paksuja sukkahousuja, mutta silti jalat pysyvät lämpiminä. 
Housut syksyisissä sävyissä, BikBok. Mulla on näitä BikBokin housuja yli kymmenessä värissä, joista tietyt sopivat paremmin eri vuodenaikoihin. Tuo malli on vain niin itselleni sopiva, että hamstrasin niitä pikkuhiljaa. Syksyyn näistä housuista sopivat parhaiten petrolin, armeijanvihreän, sinapinkeltaisen ja viininpunaisen sävyiset housut. 
Mustat hameet, H&M. Mustaan hameeseen on helppo yhdistää hieman värikkäämpi yläosa ja se on muutenkin erittäin klassinen vaatekappale kaapissa. Kaksikerroksista trikoota oleva kynähame on mukavan lämmin trikoiseksi, kun taas villakankainen musta hame on jo materiaaliltaan syksyinen ja lämpöinen. 

***

Tältä näyttävät siis mun syyspukeutumisen kulmakivet, joilla saa nopeasti muodostettua arkeen mukavia ja kauniita kokonaisuuksia. Mulle näissä tuo syksyistä fiilistä eniten juurikin ne värit ja materiaalit. Mutta kuten sanoin, muutama asia vielä puuttuu täydellisestä syksyn vaatekaapista. Viikonloppuna ollaan menossa päiväristeilylle Tallinnaan ja sieltä olisi tarkoitus löytää ainakin osa ostoslistalla olevista jutuista. 

Mikä on teidän syksyn suosikkivaate? :)

Mustikkaisia muffineita

Mustikkainen sunnuntaitervehdys ihanaiset! ♥ Tänään tulin tuomaan teille mustikkamuffineita ruudun välityksellä, vielä kun maun ja tuoksun saisi jotenkin välitettyä. Mä olen aina ollut mustikoiden rakastaja ja pienestä pitäen valinnut mustikan mansikan sijaan. Ei voi siis olla väärässä, jos ajattelee mun rakastavan mustikkapiirakoita ja -muffineita, kiisselistä ja rahkasta puhumattakaan. Noihin muffineihin mulla on ollut jo useamman vuoden erittäin herkullinen, mutta helppo ja nopea resepti. Tuon reseptin ajattelin tulla kirjaamaan teillekkin, jos vaikka jonkin muunkin mielessä olisi sunnuntain kunniaksi pieni mustikkainen herkkupala. 

Mustikkamuffinit (12 kpl)
150g voita/margariinia
1½ dl sokeria
2 kpl munia
3 dl jauhoja
2 tl leivinjauhetta
200g mustikoita

Aluksi vatkataan voi ja sokeri vaahdoksi. Vatkaten lisätään munat yksi kerrallaan. Sekoita kuivat aineet keskenään ja vatkaa hiljalleen n. desi kerrallaan seokseen mukaan. Lopuksi tiputa mustikat kulhoon mukaan ja sekoita ne kevyesti nuolijalla tai muulla lastalla. Asettele taikina muffinsivuokiin ja laita 225° uuniin 15-20 min. Itse yleensä testaan kymmenen minuutin jälkeen terävällä tikulla, onko ne kypsiä. 

Muffinit sopivat todella hyvin niin arkeen kuin juhlaankin. Sellaisenaan suoraan uunista ne sopivat pieneen arjen herkutteluun, mutta koristeilla ne saa sopimaan kauneimpaankin juhlapöytään. Yllä olevat koristellut muffinit olivat mun tuliainen Maarian synttäreille. Lisättiin muffinien päälle Dr.Oetkerin muffinsipäällistä, kimaltavia hopeahelmiä sekä söpöt vaaleanpunaiset marengit. 

Muita mustikoiden ja muffineiden tykkääjiä? ♥

Joutsenia Otanlahdella

Nyt olisi luvassa jatkoa meidän Rauman reissun kuville. Edellisessä postauksessa keskityin kertomaan meidän päivästä Raumalla sekä kuviin Vanhasta Raumasta. Tänään luvassa olisi hieman kuvapainoitteisempi postaus Otanlahdesta, jossa haluttiin myös vierailla ihailemassa merta ja rantaa. Jos joskus Raumalle matkustaa, niin nämä kaksi kohdetta on ne ehdottomat! 

Tuo Otanlahden ranta on juurikin se paikka, jossa juhannuksena oli RMJ. Muutenkin tuolla on kesäaikaan paljon aktiviteettia. Löytyy leirintäalue, leikkipuistoa, uimarantaa, maauimala (joka ei ole hetkeen ollut käytössä..), upeaa merimaisemaa sekä kesäisin kahvilaa ja terassia lähistöllä. 

Meidän onneksemme tuolla oli aivan rannan tuntumaan saapunut joutsenperhe, joista sain otettua kauniita kuvia. En ole useampaan vuoteen törmännyt näihin upeisiin lintuihin, joten tämä oli ihana yllätys. Pyrittiin olemaan mahdollisimman hiljaa, ettei häirittäisi lintuja ja muutaman kuvan jälkeen siirryttiinkin ihailemaan niitä pienen matkan päähän kallioille istuskelemaan. Siinä oli selkeästi kaksi aikuista joutsenta sekä neljä tämän kesän poikasta. 

Itse olen tuolla Otanlahdessa käynyt aiemminkin ottamassa kuvia blogiin, mutta siellä on tullut myös vietettyä paljon aikaa opiskelija-aktiviteettien kanssa. Meillä oli aiemmin tapana mennä syksyn aluksi viettämään ekavuotisille ohjelmaa Kuuskajaskariin, mutta myöhemmin siirrettiin se päivä tuonne Otanlahteen. Siellä on meinaan hyvät mahdollisuudet pelailla rantafutista sekä rantalenttistä. Paikkaan liittyykin siis todella paljon muistoja opiskeluajasta, mutta myös S:n kanssa vietetystä ajasta.

Vaikka mä haaveilen usein ulkomaanmatkoista, on mun mielestä kotimaanmatkailu ihan yhtä avartavaa. Oon nuoresta saakka matkustellut perheen kanssa ympäri Suomea. Talvisin auton nokka kääntyi kohti Lappia ja kesäisin kohti Saimaata ja Itä-Suomea. Ja siitä mä kyllä olen kiitollinen, koska olen saanut tutustua kotimaan rikkauksiin ja erilaisiin kulttuurikohteisiin maan sisällä. Mua harmittaa niiden puolesta, jotka eivät ole muutamaa kymmentä kilometriä kotikaupunkiaan kauempana ole Suomen sisällä matkustanut, koska Suomessakin on niin paljon upeaa nähtävää. Naureskeltiin tuossa yhtenä päivänä, kuinka ironista on, että joku on voinut matkustaa yli kymmeneen maahan, mutta on vieraillut vain muutamassa kaupungissa Suomessa. Tietenkin Suomessa muihin kaupunkeihin matkustelu voi tulla yhtä kalliiksi kuin ulkomaanmatka, joten ymmärrän kyllä senkin. Omana haaveena olisi joskus päästä asuntoautolla kiertämään kunnolla Suomea pysähtyen eri paikoissa ja tutustuen oikeasti omaan kotimaahan vielä entisestään. 

Mitä mieltä te olette kotimaan matkailusta? :)

Kuvat: Ane, S.
Kuvauspaikka: Otanlahti, Rauma

Ajatuksiani sosiaalisesta mediasta

Mä olen jo jonkin aikaa halunnut kirjoittaa omista ajatuksistani koskien sosiaalista mediaa. Myönnän käyttäväni päivän mittaan aivan liikaa aikaa tietokoneella tai älypuhelimella eri sosiaalisissa medioissa ja tylsyyksissäni päivitän sivua, jos mahdollisesti jotain uutta sisältöä olisi joltakin ilmestynyt. Ja nykyään tässä mun tavassa ei ole mitään erikoista. Suurin osa on aivan liian koukussa selailemaan sosiaalisia medioita ja monella menee tuskin päivääkään ilman pientä vilkaisua uusista päivityksistä. Sosiaalinen media myös on tänä päivänä loistava tietolähde niin kanssaeläjien elämään kuin maailman tapahtumiin. Siellä pystyy samanaikaisesti pitämään 'suhdetta' yllä kaikkiin tuntemiinsa ihmisiin ilman, että jokaiselle täytyisi erikseen viestiä elämänsä tärkeimmät hetket. 
Mun ensimmäinen kontakti sosiaaliseen mediaan tapahtui aikoinaan IRC-Gallerian avulla, jossa käyttäjät lisäsivät itsestään kuvia ja tekstejä profiilisivulleen. Kuitenkin Facebookin saapuessa siirryttiin ystävien kanssa sinne ja siitä lähti oma matkani kunnolla sosiaalisen median maailmassa. Facebook on vieläkin se paikka, jossa tulee helpoiten luettua muiden päivityksiä ja, jossa aikojen saatossa on tullut jaettua omasta elämästään iso palanen. Muistan ensimmäisiä kertoja Facebookissa, jolloin pääasiassa tuli kerrottua, missä sillä hetkellä oli ja pelattua erilaisia pelisovelluksia. Nykyään itse päivitän todella harvoin seinälleni mitään. Viimeisen puolen vuoden aikana mun aktiivisuus seinällä on ollut luokkaa profiilikuvan vaihdos ja uutislinkin jako. Todella hiljaista siis. Enimmäkseen Facebookista luen muiden päivityksiä, jaettuja uutislinkkejä, Fb -kirppareiden tarjontaa sekä sen messengeriä käytän niiden ihmisten kanssa, joille en puhelinnumeroa ole syystä tai toisesta halunnut jakaa. 

Ensisijainen syy, miksen tykkää enää päivitää Facebookiin mitään päivityksiä on selkeä; nykytrendinä on kirjoittaa päivityksiä tykkäyksien perässä. Päivityksiä väritetään selkeästi, keksitään hauskoja yksityiskohtia, haetaan sääliä tai nostetaan itseään korkeammalle jalustalle. Mua oikeastaan ärsyttää, että mitään hyvää toiselle ei nykyään voi tehdä ilman, että siitä täytyy kirjoittaa pitkä päivitys Facebookiin. Vai eikö kukaan muu ole törmännyt miljoonaan päivitykseen siitä, kuinka henkilö on jollain tavalla auttanut mummoa/pappaa/hädässä olevaa lasta/köyhää/ulkomaalaista/kaveriaan tilanteessa, jossa jokainen normaalin järjen omaava olisi auttanut? 
Jos Facebookissa seuraan pääasiassa tuttavieni elämää heidän päivityksien kautta, Instagramissa selaan enemmän itseäni inspiroivia kuvia. Mulle Instagram on juurikin paikka jakaa kauniita kuvia ja ihania hetkiä. Tietenkin sieltä tulee myös nopeasti selattua päivää piristäviä hauskoja kuvia sekä tällä hetkellä nosteessa olevia pieniä sketsi -videonpätkiä. Itseään kiinnostavaa sisältöä on erittäin helppo löytää tietämällä oikean hashtagin etsimälleen aiheelle. Mulle koko maailma on eniten avoinna juurikin Instagramin kautta ja oikeastaan ainoa kanava, jonka kautta seuraan tuntemattomia ulkomailla asuvia henkilöitä. 

Siinä, missä Facebookissa tulee helposti jaettua reaaliajassa sisältöä, on itselleni Instagram täynnä tarkasti harkittuja kuvia. Niitä muokataan ja asetellaan sopimaan omaan sisältöön välittämättä kuvanottohetkestä. Ainahan voi käyttää #tb -hashtagia. Näin itse teen usein, että en automaattisesti lataa kuvia sinne vaan hiljalleen valittuani ne kuvat, jotka siellä haluan näyttää. Välillä tulee julkaistua spontaanimmin kuva siltä hetkeltä, mutta koska haluan pitää sisältöni siellä yhteensopivana ja harmonisena, mietin enemmän niitä kuvia. Ja en ole ainoa. Reaaliaikaisempaan julkaisuun on olemassa toiset sosiaaliset mediat, vaikkakaan ei ole väärin Instagramissakaan julkaista niitä reaaliaikaisia kuvia. 
Mulle kaikista nopeinta ja oikeassa hetkessä olevaa sosiaalista mediaa edustaa Snapchat, koska siinä ei pysty valikoimaan vanhoista jutuista niitä sopivampia vaan kuvanotto -hetkestä julkaisu on vain napinpainalluksen päässä. Tarinat katoavat vuorokaudessa, joten mitään vanhaa sisältöä ei sinne eksy näkyville. Jos Facebook on oman elämän esille tuomista ja Instagram kauniita kuvia, on Snapchat aitoa ja nopeaa fiiliksen välittämistä. Snapchat on siitä mukava, että siinä ei tule koskaan samanlaista toistoa toisin kuin medioissa, joissa vanhat julkaisut on luettavissa ja nähtävissä. Miljoonien tarinoiden katselujen jälkeen ei voi edes muistaa, jos toinen julkaisee kolmannen kerran saman kuukauden aikana kuvan koirastaan. Itse julkaisen juurikin Snapchatiin ne kaikki spontaaneimmat ja arkisimmat jutut.
Ennen sosiaalisen median kulta-aikaa oli todella vaikea saada nimeään esille ja sata vuotta sitten muisto ihmisestä kulki parin valokuvan ja suusta suuhun -muistojen avulla. Osa ihmisistä auttamatta unohtui ja kaikista ei edes ole kuvallista todistusta elämästään maapallolla. En väitä, että niin täytyisi olla, mutta itselleni tulee ahdistava olo miettiessä tilannetta, että kuollessaan ei jätä minkäänlaista merkkiä itsestään ja tavallaan katoaisi vain. Nykyään kuitenkin jokainen voi itse luoda itsestään ikuisen muiston Internetin ja sosiaalisen median välityksellä. 

Mä en todellakaan halua omaa nimeäni kaikkien huulille tai minkäänlaiseksi julkisuudenhenkilöksi, mutta musta tuntuu helpottavalta tietää omien ajatuksieni ja elämän olevan kirjattuna ylös. Jos joskus mun aikani loppuu liian aikaisin, on mukava tietää osan mun ajatuksista elävän Sosiaalisen median ja blogin kautta mun läheisille. Ja mun mielestä on vieläkin mukavaa vierailla menetettyjen läheisten sivuilla katselemassa heidän mietteitään ja saada sitä kautta samanlaisia muistoja aikaan kuin esimerkiksi vanhoja valokuvia selaillessa. Sosiaalinen media onkin mielestäni lähellä sitä, että jokainen voi saavuttaa ikuisen elämän kirjoitustensa ja kuviensa jäädessä jälkeen. 
Mutta niin paljon kuin sosiaalisessa mediassa on hyviä puolia (sosiaalisuus, kontaktit, nopea tiedonvälitys...) on siinä myös paljon huonoja puolia. Se on antanut meille liian hyvän mahdollisuuden maata omalla kotisohvalla ja silti olla yhteydessä koko maailmaan. Mä luin jostain hiljattain artikkelin liittyen siihen, että milloin tietokoneiden välityksellä hoidetaan kaikki sosiaaliset suhteet ja kukaan ei liiku tai tapaa enää muita ihmisiä kuin samassa asunnossa oleskelijat. Se oli melko huolestuttavan ja pelottavan kuuloista, vaikkakin mielestäni erittäin epätodennäköistä, koska ulkomaailmassa ne kaikki elämää rikastuttavat kokemukset tapahtuvat. Ja sitä tuskin kukaan unohtaa. Toisaalta nytkin ollaan jo siinä pisteessä, että vaikka olisi ystävien kesken kahvilassa, on jokainen kiinni älylaitteessaan sekä yhteydessä kaikkiin muihin ihmisiin paitsi niihin nenän edessä istuviin. 

Itse haluaisin uskoa itseni olevan vielä kaukana liiallisesta sosiaalisen median käytöstä, mutta uudemmat sukupolvet ovat täysin kasvaneet siinä ja siihen. Harvinaiselta se vaikuttaa törmätä kuusivuotiaseen, jolla jo ei olisi omaa älypuhelinta ja sosiaalisessa mediassa tilejen nuorimmat omistajat ovat pikkuisia ekaluokkalaisia, joiden ei kuuluisi ihan vielä joutua näkemään kaikkea sitä informaatiotulvaa näytöllänsä. Vielä ei voida tietää, miten kyseinen asia tulee loppupeleissä vaikuttamaan näihin lapsiin/nuoriin vaan voihan se osoittaa meille tulevaisuudessa hyötynsä. 
Koska sosiaalinen media ei ole pitkään aikaa lähtemässä pois meidän elämistämme, halusin kirjoittaa ylös näitä omia (erittäin poukkoilevia) mietteitäni aiheesta. Mä uskon vahvasti sosiaalisen median hyviin puoliin, vaikkakin sillä ne huonommatkin ovat. Kuitenkin kaikella tässä elämässä on ne ikävät kääntöpuolet, mutta keskittymällä niihin positiivisempiin voi elää täysillä juuri sitä omaa elämää. 

Onko teillä samanlaisia tai erilaisia mietteitä sosiaalisesta mediasta?

Ps. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki sille, joka jaksoi lukea koko tekstin ;) Aihe on aivan liian mielenkiintoinen pysyäkseen lyhyempänä ja jouduinkin sitä aika paljon lyhentämään entisestään... 

Kuvat: Anniina
Kuvauspaikka: Laukonsilta, Tampere

7 x kosmetiikkauutuus

Mä en muista olenko koskaan blogissa maininnut olevani melko tietämätön erilaisten kosmetiikka -tuotteiden suhteen vaan useimmiten valitsen ne joko ulkonäön, suositusten tai purkissa olevien ohjeiden mukaan. Koska kuitenkin pääasiallisesti tykkään lukea suositteluja tuotteista, päädyin itse kirjoittamaan omia kokemuksiani muutamista uutuuksistani. Tietenkään tuotteet eivät koskaan vaikuta samallailla eri ihmisillä ja jokaisella on oma makunsa tuotteen ominaisuuksien suhteen. 


Four Reasons Shaper & Four Reasons Hair Powder. Kaipasin hiustenlaittoon uusia tuotteita varsinkin kihartamista ajatellen. Mulla oli aikoinaan samalta merkiltä ihan puuterimainen hiuspuuteri, jota en kuitenkaan hyllystä löytänyt, joten päätin kokeilla tuota nestemäistä versiota. Parin käyttökerran jälkeen olen tykännyt, että se antaa samanlaista nostetta tyveen kuin puuterimainenkin, mutta silti ottaisin mieluummin sen jauheen. Shaper puolestaan lupasi "muotoiltavuutta, tukea ja pitoa", joista yksikään ei ainakaan itselläni tuntunut näkyvän. Plussaa nämä molemmat saavat niiden älyttömän söpöistä pulloista, joista ainakin itse luin noita tekstejä ja hymyilin. 
H&M Precision Eye Marker, sävy Jet Black & H&M Highlighter, sävy Beige. Mulla on jo useamman vuoden ollut mun luotto eyelinerina H&M:n nestemäinen liner, joka kuitenkin katosi hyllyiltä uuden meikkilanseerauksen myötä. Hetken paniikissa metsästin kaikkialta vastaavaa, kunnes päädyin kokeilemaan H&M:n tussikynämäistä lineria ja ihastuin. Kärki on todella kapea, jolloin rajauksista saa tarvittaessa todella ohuet ja muodon tekeminen käy myös näppärästi. 

Highlighter eli valokynä on myös H&M:n mallistosta. Mulla ei ole aiemmin ollut käyttöä valokynälle, sillä en ole oikein ymmärtänyt sen tarkoitusta. Halusin kuitenkin testailla sellaista nähtyäni sen useissa tutoriaaleissa ja päädyin sen mahdollisimman edullisena hankkimaan, jos en tykkääkkään sen käytöstä. Kynässä on mukava pensselimäinen kärki, joka auttaa hyvin sen levittämisessä. Huonona puolestaan on se, että nestettä tulee helposti todella paljon liikaa. Harjoitteluun tämä onkin ollut todella hyvä, mutta toisenlainen valokynä on kyllä mun hankintalistalla tämän loppuessa. 

We Care Icon Nail Expert Gel Effect, sävy 131 Magic Gold Metal & sävy 132 Magic Silver Metal. Mulla on blogissa aiemminkin ollut esillä We Care Iconin kynsilakkoja, sillä ne ovat hinta-laatu -suhteeltaan loistavia. Kaikissa sarjan lakoissa parhaimman lopputuloksen saa lakattuaan kaksi kerrosta ja sama oli näissäkin. Yllä olevassa kuvassa mulla on kynsissä juurikin tuo kultainen sävy, jossa on mukana pientä kimalletta. Kiinnostuin näistä tuon gel effect -tekstin vuoksi, mutta itse en ainakaan näitä koe lähelläkään geelilakan  veroisina. Kuitenkin sävyt ovat todella ihanat ja pysyvyyskin on todella hyvä kahden kerroksen + päälilakan kanssa. 
We Care Icon Magnetic Lips Smooth Wear Lipliner, sävy 5 True Red. Myöskin We Care Iconin tuote loistavan hinta-laatu -suhteen vuoksi. Mulla on aiemmin ollut saman sarjan pinkki huulikynä pidettäväksi pinkkejen huulipunien kanssa, mutta syksyä kohden huulipunan sävy tummuu, joten kaipasin punaiselle punalle oman huulikynän. Pysyvyys on todella hyvä koko päivän ja sävykin on juuri täydellinen punainen. Ainoa miinus on se, että kynää saa olla teroittamassa jo muutaman käyttökerran jälkeen. 

Löytyikö teille uusia tai vanhoja tuttavuuksia? ♥

Positiivisia mietteitä syyskuulta

Taas kerran olisi aika keskittyä niihin viimeaikaisiin ihaniin hetkiin, hymyä tuoviin asioihin sekä positiivista fiilistä nostattaviin ajatuksiin. Mä tulen melko pienestä iloiseksi ja arjen keskellä voi yksi rutiinista poikkeava tapahtuma piristää pitkän aikaa. Tämän postauksen kuvat eivät ole tällä kertaa puhelimesta, sillä en kovinkaan ole napsinut sen kanssa kuvia. Kuvat on otettu Kirjurinluodossa, jossa mieli on aina rauhassa ja söpöt eläimet tuomassa iloa arkipäivään. 
♥ Ensimmäisenä positiivisuutena on blogin uudistunut ulkoasu. Mä kyllästyin tappelemaan erilaisten koodinpätkien kanssa, joista en monesti ymmärtänyt yhtään mitään, joten olen viimeisen kuukauden ajan selaillut myynnissä olevia blogipohjia. Eilen sitten vihdoin ja viimein päädyin yhteen pohjaan, joka vastasi eniten omaa makuani ja oli kaiken lisäksi erittäin muokattavissa edelleen. Ostettuani pohjan sain heti tiedostokansion ladattavaksi todella yksityiskohtaisien ja tarkkojen ohjeiden kanssa eli erittäin tyhmäkin osaisi varmasti asentaa pohjan itselleen. Mulla meni pari tuntia laittaessani ulkoasua kuntoon ja yhtä itseäni häiritsevää asiaa en saannut muutettua, joten laitoin yritykselle sähköpostia olisiko sitä edes mahdollista muuttaa. Viisi minuuttia myöhemmin löytyi mun sähköpostin saapuneet -kansiosta koodinpätkä korjaamaan haluamani asia. Kauniin pohjan lisäksi sain siis mielettömän loistavaa asiakaspalvelua. Oon todella onnellinen, koska mulla olisi mennyt ikä ja terveys muokatessa ulkoasua.
♥ Tämän viikonlopun suunnitelmat joihin kuuluu ihanan Maarian synttärijuhlat sekä sunnuntaina ystävän kanssa leffaan meno. Ollaan jo pari viikkoa puhuttu Maarian kanssa noista juhlista aina koristeista alkaen, joten odotus niitä kohtaan on myös samalla noussut korkeuksiin. Tällä hetkellä tosin on päällä pienoinen asukriisi, sillä mä en oikein mahdu mihinkään mun kivoihin juhlamekkoihin vaan pitäisi käydä nopeasti kaupungilla vilkaisemassa, jos löytyisi jokin kiva. Mekkotarjonta näin syyskuussa on vaan älyttömän huono ja paranee vasta pikkujoulukauden lähentyessä. 
♥Sunnuntaina puolestaan olisi tarkoitus mennä katsomaan elokuviin Bridget Jones Baby. Jotenkin todella jännä fiilis, että siitä tuli uusi leffa, sillä olen molemmat aiemmat leffat käynyt myös katsomassa elokuvateatterissa. Lisäksi odotan innolla juurikin tuon ystävän näkemistä, sillä nähdään aivan liian harvoin nykyään.
♥ Uskaltauduin Maarian skootterin kyytiin ja syvälle juurtuneista peloista huolimatta tykkäsin. Olen joskus aikoja sitten skootteri-iässä pudonnut selälleni kyseisen menopelin kyydistä ja saanut siitä traumat sekä päättänyt olla ikinä enää istumassa sen kyytiin. Eilen kuitenkin Puuvillaan lähtiessä Maaria laittoi viestiä menevänsä skootterilla ja, että pääsisin kyydillä. Punnitsin hetken pelkojeni sekä yksinkävelyn väliltä ja päädyin kokeilemaan uusia juttuja, mikä kannatti, sillä pelko ei enää ole lähelläkään entisen tasoa. 
♥ Vaikka olenkin todella huono tekemään isompia päätöksiä, tein yhden sellaisen. En sen enempää lähde erittelemään kyseistä päätöstä, sillä se ei ole se positiivisuuden aiheuttaja vaan se, että ajatukset selkeytyivät täysin tehtyäni kyseisen päätöksen. Tiedätte varmaan sen tunteen, kun tietää kaipaavansa jonkinlaista muutosta elämässään ja kun vihdoin ymmärtää, mikä se muutos on, ajatukset ja mieli ylipäätänsä rauhoittuvat. 
♥ Syksyn värit. Jossei ole vielä käynyt epäselväksi, niin mä rakastan syksyä ja sen värejä. Puihin on alkanut ainakin mun pihalla tulemaan jo erisävyisiä lehtiä ja ilmassa on syksyn kirpeyttä havaittavissa. Lisäksi kauppojen rekeille on ilmestynyt kauniita vaatteita viininpunaisessa, sinapinkeltaisessa, myrkynvihreässä sekä tummissa neutraaleissa väreissä. 
♥ Loppukuussa häämöttävä reissu innostaa kyllä kummasti. Ollaan luultavasti menossa päiväreissulle Tallinnaan ellei erikoisempia esteitä ilmene. Olen myös samalla kertaa jäämässä muutamaksi päiväksi Helsinkiin sukuloimaan ja vihdoin tekemään muutamat to do -listalla odottavat Helsinki -jutut. Helsingin reissu onkin jo varma ja vaikka Tallinnan reissu peruuntuisi, toteutuu se siitä huolimatta. 

Mitä positiivista tai piristävää teillä on lähiaikoina ollut? ♥ 

Kuvat: Ane, Maaria
Kuvauspaikka: Kirjurinluoto, Pori

Kolme asiaa...

Mä mietin hetken, että lähdenkö mukaan tällä hetkellä blogeissa pyörineeseen haasteeseen '3 asiaa'. Kuitenkin itse olen nauttinut niiden lukemisesta ja niistä tulee nopeasti ja helposti uutta tietoa bloggaajasta, joten päädyin vastailemaan niihin itsekkin. Jos jostain syystä ette vielä ole törmänneet kyseiseen haasteeseen, on sen ideana vastata kolme asiaa liittyen itseensä tietyssä kategoriassa. Mennään siis suoraan noihin kysymyksiin:

 3 asiaa joista pidän
Kimalluksesta
Vaatteista
Nukkumisesta

3 asiaa joista en pidä
Kylmästä
Ötököistä
Soittamisesta puhelimella

3 asiaa, joita tein viikonloppuna
Kävin Raumalla
Siivosin
Katsoin Criminal Mindsia maratonina

3 asiaa, jotka osaan
Päteä turhissa faktoissa
Tehdä hyvää perus kotiruokaa
Vastata puhelimeen nukkuessani

 3 asiaa, joita en osaa
Tehdä suuria päätöksiä
Laulaa
Katsoa kameraan toisen kuvatessa

3 asiaa, jotka haluaisin osata
Opiskelemani kielet paremmin
Leipoa kakkupohjan
Pitää siisteyttä yllä

3 asiaa, jotka minun pitäisi tehdä
Jatkaa tiskaamista
Käydä kaupassa
Vihdoin hinnoitella kirppiskamat

3 asiaa, joista stressaan
Harjoittelupaikan löytäminen
Tulevaisuus
Kiireen tunne

3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan
Nukkuminen
Kuppi kuumaa kahvia
Instagramin selaaminen

3 asiaa, joista puhun usein
Vaatteet
Tulevaisuus ja tulevat suunnitelmat
Muistot

3 asiaa, jotka mielelläni puen päälle
Mukavat neuleet
Kynähameet
Korkeavyötäröiset housut

3 asiaa, joita en pue päälleni
Crop-topit
Matalalantioiset housut
Mitään violettia

 3 asiaa, jotka haluaisin hankkia
Uudet talvinilkkurit
Ison kovakuorisen matkalaukun neljällä renkaalla
Kampauspöydän

3 asiaa, joita pelkään
Lentäminen
Läheisen menettäminen
Itsensä menettäminen

3 asiaa, jotka toivon tapahtuvan lähitulevaisuudessa
Valmistuminen
Mukava ja säännöllinen työpaikka
Matka jonnekkin naapurimaita kauemmas

Mun mielestä tälläiset blogeissa kiertävät haasteet ovat todella mukavia toteuttaa ja lukea. Toivottavasti teistäkin on kiva tälläisen kautta oppia taas jotain uutta blogitekstien kirjoittajan takaa. Nyt kysynkin teiltä:

3 asiaa, joista tulit tänään hyvälle mielelle? ♥

Kuvat: S
Kuvauspaikka: Rautatieasema, Pori