Omassa rauhassa

Kotiuduin takaisin Tampereelle sunnuntai ja maanantai välisenä yönä vietettyäni pikaisen viikonlopun Helsingissä. Päätarkoitus nopealle visiitille oli mennä piristämään mummiani hänen kutsuessaan minua sinne, mutta myös käydä katselemassa hieman kaupungilla. Aikomuksenani on tulla Helsinkiin loppukesästä paremmalla ajalla tilanteen niin salliessa. 

Perjantaina saavuin niin myöhäsellä Helsinkiin, että bussilta oikeastaan suuntasin vain junalla mummulaan, jossa lauantai tuli vietettyä koko päivä sisällä rankan vesisateen ja tuulen takia. Sunnuntaina kuitenkin lähdin käymään kiertelemässä keskustassa. Mietein usean tovin kutsua seurakseni jonkun tutuistani tuolla suunnalla, mutta jotenkaan en vain saanut itseäni tekemään niin. Rehellisesti ottaen musta tuntui, että tuputtaisin seuraani niin nopealla varoitusajalla. Nykyään muutenkin olen huono ottamaan yhteyttä ja sopimaan tapaamisia, sillä luulen häiritseväni muiden tekemisiä. 

Kaupungilla käytyäni pienellä shoppailulla Forumissa ja tuskastuessani kuumuuteen sisällä lähdin kävelemään kohti Aleksanterinkatua ja Stockmannia. Pysähdyin useaksi minuutiksi kuuntelemaan loistavia katumuusikoita samoin kuin usea muukin ohikulkija. Nauttiessani fiiliksestä päädyin hakemaan läheisestä kahvilasta take-away kahvin, joka seuranani jatkoin matkaani turistien täyttämälle Tuomiokirkolle. Siellä istuskelin rauhassa juoden kahvia ja katsoessani yhtä suomen upeinta kirkkoa. Ja vaikka alue olikin täynnä ihmisiä, tunsin silti olevani omassa pienessä kuplassani rauhassa. 

Tämän postauksen tarkoitus ei tosin ollut kertoa yksityiskohtaisesti mun melko tylsästä sunnuntaipäivästä vaan halusin tulla jakamaan teille mietteitä siitä, että omassa rauhassaankin voi tehdä asioita ja tutustua itseensä. Tietenkin kyseinen päivä olisi ollut ihan yhtä onnistunut hyvässä kahvitteluseurassa, jolle olisi voinut mainita kuinka kauniin valkoiselta Tuomiokirkko näytti ulkona vallinneesta harmaudesta huolimatta. 

Itse olen todella sosiaalinen ihminen ja harvoin tykkään lähteä kotoa yhtään mihinkään yksinäni. Kuitenkin lähtiessäni yksin ulos tykkään katsoa asioita rauhassa ja samalla miettiä niin omia juttuja kuin ympärillä tapahtuvia asioita. Mun mielestä jokaiselle tekee hyvää tutustua omaan itseensä ja omaan seuraansa. Itse ainakin huomaan ajattelevani enemmän asioita ulkona liikkuessani kuin kotisohvalla istuessa. 

Ulos lähteminen yksinäni ja omassa rauhassa on itselleni välillä ylitsepääsemätöntä. Silloin yksinäisyys saattaa syödä sisintä nähdessä ohikulkijoiden liikkuvan pareittain tai ryhmittäin. Kotona ollessa puolestaan oma rauha ja yksinolo on jotain taivaallista. Miksei siis se oma rauha ja yksinolo voisi olla yhtä ihanaa ulko-ovesta lähtiessä? Monia asioita voi tehdä omassa hyvässä seurassa kunhan vain menee ja kokeilee. Kahvilassa, leffassa, kaupungilla, piknikillä, rannalla... Näitä ja monia muitakin kesäisiä ajanviettoja voi tehdä myös ihan yksikkönä. Ja niin aionkin vastaisuudessa tehdä itsekseni ellei seuraa ole heti tarjolla. 

Osaatteko nauttia omasta seurasta? :)

Ps. Kuvat on aiemmin keväällä Raumalla otettuja, sillä Kamera pysyi aika visusti kiinni koko Helsingin reissun ajan ;)

12 kommenttia

  1. Oma seura on välillä niin hyväksi mielelle :) Olen todella sosiaalinen ihminen myös ja rakastan sitä, että ympärilläni on ihmisiä. Esimerkiksi oma vapaapäivä, jolloin Mikko on töissä, tuntuu kamalan pitkältä, jos vain tuijottaa telkkaria ja on itsekseen. Lähdenkin usein kaupungille kiertelemään, päivitän blogia tai luen lehtiä ihan itsekseni, koska en aina kaipaa sitä soutamista ja huopaamista, että koska mennään kaupunkiin, milloin kahvitellaan ja aijaa, siulle ei nyt käykään. Omaa aikaa en kuitenkaan halua silloin, kun sitä on mahdollista viettää perheen kanssa, mutta tuollaiset "pakkoraot" käytän kyllä tehokkaasti hyödykseni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oma seura on kyllä ihan hyväksi välillä :) Onneksi mulla on aina löytynyt hyvin aikaa itselleni ja saan kotosalla useinkin olla ihan omassa rauhassa. Kuitenkin kaupungille lähtiessä ei ole sellaista rauhaisaa olotilaa löytynyt helpolla, koska jotenkin sen mieltää niin vaikeaksi olla silloin yksin :/ Omasta seurastaan ja tekemisestä itekseen täytyy kyllä yrittää nauttia :)

      Poista
  2. Omassa seurassa on välillä niin kiva olla :) Kuulostaa just hyvältä toi sun päivä yksikseen! Mä itsekkin tykkään kovasti Tuomionkirkosta, se on niin upea <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti :) Tuomiokirkko on kyllä niin upea ja haluankin sen melkein aina Helsingissä käydessä nähdä ♥ Nautin kyllä tosissani yksikseen liikkumisesta ja pystyin keskittymään kaikkiin yksityiskohtiin kävellessäni sekä huomasin paljon asioita, joihin en ollut aiemmin kiinnittänyt huomiota :)

      Poista
  3. Joo osaan nauttia omasta seurasta, ja oikeastaan nautinkin siitä! :) Esim. kiireisen työrupeaman jälkeen on ihanaa olla ihan yksin omien ajatusten kanssa. Silloin saa olla hiljaa ja tehdä justiinsa niitä juttuja joita itse haluaa♥ Toki viihdyn myös muiden seurassa, mutta on ihan hyvä opetella myös yksinolemista ja oman itsensä kuuntelua =) Joskus musta tuntuu, että keskellä viikkoa olevat vapaapäivät on PAKKO käyttää siihen kavareiden treffailuun, vaikka joskus onkin sellainen olo ettei huvita. Tällöin pitäisi vaan kuunnella omaa kroppaa ja viettää päivä ihan omassa ylhäisessä yksinäisyydessä :>

    Toi on muuten ihan totta, että yksin himassa ollessa se yksinäisyys ei silleen iske, mutta ulkona sitten saattaakin olla yksinäisempi fiilis. Jotenkin musta tuntuu aina vähän hassulta mennä yksin kaffelle, sillä yleensä kahvilat ovat täynnä esim. just pariskuntia tai kaveruksia. Pitäisi ottaa tavoitteeksi mennä useammin yksin kahville tai nyt kesällä vaikkapa rannalle/piknikille! :) Ihanaa pohdintaa tässä postauksessa ja ihanan tunnelmallisia kuvia♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että osaat nauttia yksinolosta :) Joo pidemmät työrupeamat yms. missä on todella paljon tekemisissä ihmisten kanssa saa nopeasti kaipaamaan hieman omaakin rauhaa ja itsekseen oloa :D Itse olen todella sosiaalinen ja viihdyn seurassa ja usein kaipaankin seuraa, mutta opittuani olemaan itseksenikin tykkään siitä. Itsellä tulee kanssa noita, että vapaapäivät pitäisi viettää treffaillen ystäviä vaikkei välttämättä edes jaksaisi! :D

      Kotona ei varmaankaan ole niin outoa edes olla yksin ja varsinkin kun itse asun yksinäni :D Muutenkin kotona tulee tehtyä sellaisia asioita, joissa seura saattaisi vaan häiritä entisestään... Kahvilaan yms. yksin meneminen on kyllä antoisaa myöskin ja mukaan voi napata kirjan tai läppärin, jos alkaa ahdistamaan kaikkien muiden ollessa siellä seuran kanssa :)

      Poista
  4. Omassa seurassa on välillä ihanaa ja tykkäänkin olla jonkin verran yksin. Kuitenkin rakastan myös ystävieni kanssa oloa ehkä enemmän :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mielestä sopiva tasapaino yksinään olon ja ystävien seurassa olemisen välillä ois täydellisyys :) Useimmiten kuitenkin käy niin, että silloin kun olisi seurallinen olo ei seuraa ole ja silloin kun kotisohva houkuttaisi enemmän täytyisi nähdä kaikkia kavereita :DD

      Poista
  5. Uu noi kengät👌🏻 ja mä kans rakastan omaa rauhaa! Ihana kun saa välillä vaan olla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo kengät on kyllä puhdasta rakkautta kaikessa yksinkertaisuudessaan ♥ Oma rauha on kyllä ihanaa! :)

      Poista
  6. Oma rauha on kyllä välillä ihanan rentouttavaa :)! Toi on just parasta kun voi itekseen kierrellä kaupungilla ja tehdä just sitä mitä ite lystää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä parasta välillä! :) Mä oon esimerkiksi tosi huono shoppailee vaatteita seurassa, kun ei pysty keskittymään tarpeeksi niiden katseluun höpöttelyn lomassa :D

      Poista