Tyylimatka: 2013

Tyylimatka -postaussarjassa kuljetaan ajassa taaksepäin ja tutkaillaan mun tyylin kehittymistä virheineen ja onnistumisineen. Joka toinen perjantai ilmestyvässä postauksessa käydään yhden vuoden tyyliä läpi alkaen vuodesta 2008 aina vuoteen 2014 saakka. Postaussarjan kuvien laatu vaihtelee paljonkin kuvanottolaitteista johtuen. Koko postaussarja löytyy tagin 'tyylimatka' alta. 

Tyylimatkan tokavikassa osassa keskitytään vuoteen 2013. Vuosi on vieläkin mielessäni yksi tapahtumarikkaimmista ja lemppareimmista, jonka muistan varmaan vielä kiikkustuolissakin. Vaatetuksellakin alettiin jo olemaan suurinpiirtein siellä missä haluan. 

1. Opiskelijaristeilyllä napattu kuva asusta, joka jo silloin tuntui itsestä liian paljastavalta ja kävin vaihtamassa vaatteet. 2. On asu, johon edellisen asun vaihdoin. Oikeastaan ainoa vaihdos oli hameen sijaan heittää päälle vaaleanpunaiset housut ja huivi kaulaan. Söpöt seeprakengät sopivat molempiin asuihin.

3. Samaiselta risteilyltä otettu kuva. Mä vieläkin rakastan tästä asusta otettuja kuvia, koska tässä iskee ihan kaikki. High-low mekko, paljettiset korkkarit ja statement -koru kuorrutettuna pitkillä laineilla hiuksissa. Asussa ainoana miinuksena ovat nuo pakolliset bussi - ja laiva-rannekkeet :D

4. Toimistomamma liikkeellä. Tykkään tästä asusta edelleen ja se on juuri sellainen, jollaisiin haluaisin voida tulevassa työssäni pukeutumaan. Välillä on kiva pukeutua rennomminkin, mutta ominta mua on mun mielestä tälläiset toimistotyyliin viittaavat asut. 5. Toinen ihana toimistotyylinen asu. Tämä ja edellinen on otettu samalla viikolla oleskellessani Helsingissä ja muistan vieläkin tapailleeni yhtä herraa, jolle koitin kovasti vakuuttaa olevani classy ja fiksu. Molempiahan mä olen, mutta ehkei sitä kuitenkaan tarvitse liikaa esilletuoda... 

6. Erään koulupäivän asua. Tykkään kovasti tuon pinkin bleiserin ja kukkahameen yhdistelmästä, mutta ei iske enää niin kovin. 7. Yksi ihania rentoja asuja, joka muodostui heittämällä kaikkia mahdollisia vaatteita ja materiaaleja keskenään. Farkkua, sifonkia, khakia ja neuletta yhteensointuvissa värityksissä. 

8. Syysasu, joka oli todella usein päällä. Tykkään vieläkin tuosta peplum -paidasta, mutta punaiset housut ovat ikäväkseni jo rikkoutuneet. 9. Yksi suosikkeja myöskin. Mun mielestä mustavalkoiseen kokonaisuuteen sopii niin hyvin tehosteeksi jokin väripilkku, tuolloin se oli punainen. 

10. Pastellisävyinen asu, joka oli täyttä rakkautta. Pukisin kyllä ehdottomasti päälleni uudestaankin. Housut tosin olivat hölmöt laadultaan ja hetken oltua päällä muuttuivat muodottomiksi ja näyttivät rumilta. 11. Tykkään tästä asusta myös sen sävyjen vuoksi. Mulla harvemmin näkyy enää tuollaisia farkkuja ja kaipaisinkin vaatekaappiini uutta samantyylistä paria. 

12. Kuten jo aiemmin mainitsin, on mun mielestä kiva yhdistää mustavalkoiseen kokonaisuuteen jokin väripilkku. Pinkki toppi ja samanväriset avokkaat toivat kivasti väriä muuten simppeliin asuun. Pukisin päälle uudelleenkin, mutta vaihtaisin tuubitopin johonkin paremmin istuvaan, sillä mikään ei ole rumempaa kuin kokoajan alasvaluva tuubitoppi. 13. Kokonaan musta alaosa ei toimi mun mielestä nykyäänkään ja tässä asussa jotenkin vartalo jakautuu kahteen osaan. Muistan kuitenkin tuolloin tykänneeni todella tuosta asusta. 

14. Mustaan asuun yhdistettynä ruskean eri sävyjä. Tämä on kyllä vieläkin yksiä mun lemppari syysasuja ikinä! Harmittaa vaan nuo asun kengät joiden pohja irtosi varmaan pari päivää kuvanoton jälkeen, vaikka oisin niitä varmaan enemmänkin käyttänyt. 15. Perusasu, jossa farkut, paita ja jakku. Tykkään edelleen, että on kiva asu arkeen. 

Vuonna 2013 näiden kuvien ja muistikuvien mukaan mun tyyli koostui:
○ Erivärisistä jakuista
○ Väripilkuista muuten neutraaleissa asuissa
○ Aloin pitämään ripsipidennyksiä
○ Konjakinruskea laukku melkein kaikissa näissä asuissa ainakin
○ Enemmän 'toimistotyyliä'

Yleisesti ottaen vuonna 2013 on nähtävissä juuri sellaista tyyliä, jonka koen omakseni. Jokainen haluaa varmasti jossain vaiheessa löytää sellaisen tyylin, jonka perusteella tietää heti, mitä haluaa ja mitä ei halua vaatekaappiinsa.  Mä pidän eniten juuri sellaisista klassisista vaatteista pienellä twistillä sekä väreistä vaatteissa. Mä en varmaan koskaan haluaisi pukeutua liian neutraalisti pelkkään mustavalkoharmaaseen, mitä useissa klassisissa tyyleissä näkee. Näin jälkeenpäin kuitenkin hieman naureskelen noille mun jakuille, sillä ne olivat kaikki melko paksuja pitää, mutta silti kuumillakin ilmoilla olen sellaisen tunkenut päälleni (esim. asu 5 ja 11). Tyylin vuoksi vissiin pitää välillä kärsiä...

Entä, mitä näistä ei enää löydy mun vaatekaapista? Kuten edellisessäkin postauksessa tuli ilmi, omistan suurimmaksi osaksi vielä vaatteet noilta ajoilta, vaikkakin osan kirppiskasassa olen pitänyt jo pienen hetken. Kaikkien kuvien housut ovat jo sinne kasaan löytäneet tai muuten kadonneet mun uusien luottohousujen tieltä. Värikkyys housuissa puolestaan on säilynyt. Paidat ja mekot ovat kaikki vielä käytössä, mutta hameista puolet ovat  kadonneet jäädessään liian pieniksi. Farkkupaidastakin on pari nappia lennellyt pois eikä paita nyt muutenkaan enää mahdu päälle. En tiedä olenko tässä parissa vuodessa oikeasti sen verran turvonnut vai onko mun pesukone muuttunut kutistajaksi.

Miten iskee teihin mun vuoden 2013 tyyli? Löytyikö lempparia asua? ♥


Kysy pois

Ajattelin pitkästä aikaa ikinä, että olisi kiva antaa muille mahdollisuus kysyä multa, mitä haluavat tietää. Jotenkin huomaa välillä ettei kaikkia asioita tule mainittua blogissa, vaikka ne saattaisi muita kiinnostaa. Toteuttaisin vastauspostauksen ensi kuun puolella joko ihan kirjoittaen tai videolla (!?). 



Joten nyt kyselemään kysymyksiä 1.5. saakka :)




Positiivisuuksia

Viimeaikaisia positiivisuuksia olisi taas luvassa. Edellisessä tälläisessä postauksessa mulla oli kanssa puhelimen kanssa otettuja kuvia ja koin niiden sopivan enemmän kuin hyvin näihin positiivisuus -postauksiin, sillä niistä tulee nähtyä myös niitä arjen pieniä hetkiä. Mä olen pyrkinyt kuukausittain tuomaan edes muutaman arjen positiivisuuden esille blogissa ja mun on pakko myöntää, että ne piristävät omaa mieltä erittäin paljon. Mulla ei ehkä ole tässä lähiaikoina ollut kovinkaan helppoa ja siksi onkin mukava tarttua niihin pieniin positiivisuuksiin ympärillä. Tiedättehän sen tunteen, kun yksi ylimääräinen hymy saattaa muuttaa koko päivän miljoona kertaa paremmaksi? Niitä positiivisuuksia olisikin nyt luvassa oikein runsaasti. 

 ♥ Aurinko on alkanut paistamaan jo aamu varhain ja iltamyöhälle saakka on ihanan valoisaa. 

♥ Pääsin eilen kahvittelemaan parin vanhan lukiokaverin kanssa ja maistelemaan suussasulavaa pätkiskakkua. Sain myös edellisellä kerralla jääneet tarjoiluastiani takaisin... Unohtelen niitä aina joka paikkaan, johon vien makoisia tuliaisia. 

♥ Aamukahvi sängyssä. Mun oma ihana aamurutiini silmät ummessa laittaa kahvi tippumaan ja jatkaa heräilemistä sen tiputtua höyryävä kahvikuppi viekussa. 

 ♥ Pienet herkutteluhetket. Tein eräänä iltana köyhiä ritareita pitkästä aikaa ja olivat kyllä yhtä hyviä kuin muistinkin. 

♥ Käytiin kahvilla ystävän kanssa ja otettiin kahvin kaveriksi pasteijat. Kuitenkaan myyjä ei osannut neuvoa heidän opiskelija-alennustaan ja toikin hetken päästä meille puoliksi ihanan suklaisen kakkupalan. Asiakaspalvelua parhaimmillaan!

♥ Kävin ostamassa puhelimeeni muistikortin ja nyt sinne mahtuu rutkasti enemmän sisältöä. Pakko kuitenkin hehkuttaa, että mun Huawei Honor 4X pitää valmiiksi jo sisällään mielettömän muistikapasiteetin, sillä näin vasta neljä kuukautta oston jälkeen kaipasin tuota lisämuistia. 

 ♥ Ensi viikolla oleva vappu on saanut mut jo valmiiksi innostumaan. Ystävällä on vappuaattona pienet pippalot ja vappupäivänä pääsee käymään vapputorilla. Lisäksi kaupungissa on tivoli, jossa haluan käydä fiilistelemässä. 

♥ Lisäksi paritkin laivareissu -suunnittelut ovat pitäneet intoa yllä. Toivonkin pääseväni kesän aikana parikin kertaa edemmäs merta, koska mä niin rakastan meren aaltoja ja sen sinisyyttä. 

♥ Löysin itselleni ihanan kevättakin, jollaisesta olen haaveillut jo kauan. Sen lisäksi eilen käydessäni ostamassa kynsilakkoja eksyin myös takkeja katselemaan ja löysin toisen kevättakin. Nyt mulla on hieman asiallisempi ja toinen hieman rennompi kevättakki. 

♥ Otettiin kokeiluun HBO Nordic ja oon nyt 'sivistänyt' itseäni Game Of Thronesilla. Mua on jo hetken ärsyttänyt, kun kaikki puhuu siitä sarjasta ja en itse tiennyt mitään. Nytpä en ainakaan siitä keskustellessa ole niin hukassa kuin aiemmin. Muutenkin tuolla oli paljon ihan mielenkiintoisia sarjoja katsottavissa. 

♥ Mulla on myös muutama ihan huikea postausidea luonnoksissa ja oon niistä tosi innoissani. Mun mielestä postauksien tekeminen itseään innostavista aiheista on paljon parempi kuin se, että pakolla yrittäisi keksiä kirjoitettava. Onneksi mulle harvemmin käy niin, ettei olisi ideoita vaan päinvastoin ideoita on liikaakiin, mutta toteuttaminen kaikkien kohdalla ei vain onnistu. 

♥ Tylsyyksissä Snapchat -filttereiden kanssa pelaaminen saa mielen piristymään, sillä osa niistä on niin hauskoja, että naureskelen yksinäni niille. Kannattaa siis kokeilla, jos tylsää on havaittavissa ;)

Kertokaas omia lähiaikojen positiivisuuksia? ♥

Kehyksien uudet kuviot

Mulla on reilusti yli vuoden ollut pari valokuvakehystä pöydällä ilman mitään kuvaa. Tai no olihan niissä valmiina jokin menneinä aikoina otettu mustavalkoinen kuva alushameessa polttavasta naisesta. Mulla on pienen hetken ollut mielessä teettää kehyksiin jotkit mulle rakkaat kuvat, mutta valinnanvaikeus on estänyt. Kuitenkin kaipasin niihin jonkinlaista vaihdosta ja sitten eräänä aamuna se vain napsahti mieleen, että miksen vain laittaisi inspiroivia tekstejä kehyksiin? 


Tälläisten tekstikehyksien tekemiseen on monia erilaisia tapoja, mutta mä ajattelin tälläisenä nopeana diy -juttuna jakaa ne askeleet, jotka itse otin valmista lopputulosta kohden. 

1. Hanki kehykset tai käytä jo valmiiksi omistamiasi.
2. Mieti omaan makuusi sopiva teksti. Itse selasin Instagrammia hashtagilla #quotes.
3. Mene kuvan-/tekstinkäsittely -ohjelmaan ja leiki fonteilla sen värisellä pohjalla, jolle tekstin haluat.
4. Avaa kuva Word -ikkunassa ja muokkaa kuvan koko senttimetreissä vastaamaan kehyksen kokoa. 
5. Tulosta.
6. Leikkaa kuva sopivan kokoiseksi kehyksiin. Itse käytin mittana kehyksissä valmiina ollutta kuvaa.
7. Ihastele lopputulosta. 

Mitäs mieltä te olette? ♥

Ps. Jos joku haluaa samanlaiset tekstit kuin mulla niin laita s-postia ja lähetän sulle tiedostona omani :) (s-posti sivupalkissa)

Korurasian sisältöä

Mä olen aina ollut erittäin huono käyttämään koruja asuissani vaikkakin niitä omistan paljon erilaisia. Samalla, kun järjestelin kampauspöydän ilmettä uudeksi, siirsin eniten käyttämiäni lemppari korujani uuteen korurasiaan. Uuden korurasian tilavuus on alle neljänneksen aiemmasta romukasasta, jota myös korutelineeksi kutsuttiin. Tuo pienempi tila tarkoitti siis sitä, että suurimman osan koruista siirsin lipaston laatikkoon odottamaan niiden läpi käyntiä kevätsiivouksen puitteissa. Nyt päätinkin tulla esittelemään paikkansa korurasiassa saaneet yksilöt. 

Statement -korut. Mä ihastuin täysin näihin isompiin koruihin yhdistettynä korkeampi kauluksiseen paitaan tai hameeseen. Näistä ehdottomasti eniten käytössä on tuo kaikista vasemmanpuoleisin, joka on Ebay -löytö. Myös ylin on Ebaysta. Ala oikealla oleva on GinaTricotista muutama vuosi löytynyt ensimmäinen statement -koruni. 


Rannekorut. Useimmiten koruista eksyy jokin näistä ranteeseen tai välillä jopa useampi keskenään yhteensopiva koru. Ylhäältä vasemmapuoleisin on H&M:stä, helmikello puolestaan on saatu tuliaisena Espanjasta, kolmas on Nomination kahdella kuviolaatalla ja neljäs on uusin hankinta Glitteristä. Alhaalla oleva helmirannekoru on Snö of Swedenin ja kulta-vaaleanpunainen on Guessin. Näistä eniten käytössä ovat tuo Snön helmirannekoru sekä Nomination. Ne sopivat keskenään todella hyvin rinnakkain ja siksi varmaan ovatkin niin paljon käytössä. Näistä melkein kaikilla on suurta tunnearvoa, sillä ne on saatu rakkailta ihmisiltä lahjoiksi tai tuliaisiksi. 

Kaulakorut. Huomaa kyllä, mikä yhdistää mun kolmea eniten käyttämää tavallista kaulakorua. Ensimmäinen vasemmalta on Ebaysta, keskimmäinen on Snö of Swedenin ja viimeinen on Guessin. Tuo keskimmäinen on ehdottomasti eniten käyttämäni kaulakoru ja se melkein nukkui mun kaulalla useamman kuukauden putkeen saatuani sen synttärilahjaksi kahdelta ihanalta ystävältäni. Guessin korun sain puolestaan S:ltä juuri viime jouluna ja se on melko hyvin syrjäyttänyt nämä muut. 

Mä suosin koruissa hopean sävyä, mutta kuten huomaa on pari kultaistakin yksilöä suosikeissa. Mulla silti saattaa välillä olla useampikin viikko ilman koruja ja usein ei välttämättä asukuvissakaan ole esillä yhtäkään. Rannekorut usein peittyvät takkien hihojen alle ja hiukset piilottavat korvikset. Kaulakoruja en aina pysty edes pitämään, sillä mulla on isohko luomi solisluun alussa ja se on välillä sen verran ärtyneen tuntuinen etten halua sitä entisestään koruilla ärsyttää. 

Millaisia ovat teidän suosikkikorunne? Entä mikä näistä mun olisi teille eniten mieleenne? :)

Sunnuntain höpötyksiä

Näin sunnuntaiaamuna istun kahvikuppi kädessä koneen äärellä. Mulla olisi useita erilaisia postausideoita luonnoksissa odottelemassa mua niiden pariin, mutta ajattelin tulla pitkästä aikaa kertomaan kuulumisia. Ei sillä, että mulle kovinkaan mitään erikoisia asioita kuuluisi, mutta välillä on mukava höpötellä niitä näitä. Aika sujahtaa kokoajan aivan liian nopeaa ja kesää päin mennään vauhdilla. Koska aika menee niin nopeasti, tuntuu ettei mihinkään hetkeen kerkeä pysähtymään rauhassa. 

Lähiaikoihin on kyllä kuulunut paljonkin niitä rauhallisia hetkiä, mutta päiviä ovat vauhdittaneet myös kaikenlaiset menot ja askareet. Oon silti tällä hetkellä melko onnellinen huolimatta suuresta ahdistuksesta tulevasta sekä ajan loppumisesta kesken. Voisko ajan mitenkään edes hetkeksi pysäyttää?


Mua snapchatissa (shinealine) seuraavat ovatkin muutamassa snapissa huomanneet mun käyneen muutaman kerran hieman pidemmillä kävelylenkeillä. Ollaan nyt pyritty Maarian kanssa käydä kerran viikossa liikkumassa. Oon itse niin laiska lähtemään, että ilman tuollaista patistusta en varmaan menisi itsekseni. Ja on kiva muutenkin saada seuraa jolloin aika ja matka sujahtaa ihan huomaamatta. Kaikista parasta tässä kuitenkin on se, etten pysty antamaan itselleni periksi vaan joudun pysymään toisen kintereillä nopeassa vauhdissa, vaikka kuinka hengästyttäisi! Mä en todellakaan ole mikään urheilullinen ihminen ja en siitä pahemmin nauti, vaikka onhan se aina palkitseva fiilis suorituksen jälkeen. 

Meillä Porissa on onneksi ihan mahtavat ulkoilumahdollisuudet ja ollaankin nyt suunnattu Isomäen lenkkipoluille, joissa on valinnan varaa lyhyemmistä pidempiin matkoihin. Onneksi ystävä on sen verran enemmän urheilusta innostunut ja hankkinut puhelimeen sportstracker -sovelluksen, joka näyttää käytetyn ajan ja kuljetun matkan. Ensimmäinen lenkki oli 6,5 km ja oli pari seuraavaa päivää jalat hellinä totuttomuuden vuoksi. Käytiin myös torstaina hieman pienempi lenkki kulkemassa aikarajoitteen vuoksi ja huomenna toivottavasti keretään taas hieman pidempi käymään.


Olen myös pyrkinyt päivittäin tekemään jonkin osan kevätsiivousta, mutta tuntuu, että monissa kohdissa saa olla joka päivä siivoomassa ilman, että pääsee aloittamaan uutta osa-aluetta. Haluaisin myös tietää, että käykö meillä joka päivä vieraita, koska tiskien määrästä voisi luulla hieman isommankin perheen lounastaneen. Vielä on mun listalla miljoona kohdetta tehtävänä ja kirppikselle/kierrätykseen/roskiin menevien tavaroiden pinot kasvavat. Tavaraa on kerääntynyt tähän pieneen yksiöön huomaamatta aivan liikaa ja tälläinen himohamstraaja on aivan liian huono heittämään niitä poiskaan. Aina sitä ajattelee tarvitsevansa jotain vielä joskus, mutta pari vuotta myöhemmin törmää samaan asiaan ilman, että tarvetta on ollut. 

Ja monien asioiden kohdalla tekisi mieli heittää ne pois ja hankkia vastaava kivempi tilalle. Tällä hetkellä esimerkiksi haaveilen uudesta yhteensopivammasta astiastosta miljoonan erilaisen lautasen sijaan. En sano, että kaikkien lautasien pitäisi olla täsmälleen samanlaiset, mutta haluaisin niiden sopivan kattauksessa keskenään. Mulla on muutamakin ihanuus mielessä jo, mutta ennen sitä täytyisi edellisistä luopua.


Talvella mulla oli joka asussa beige takki ja nyt kevään ajan näköjään tuo valkoinen on nauliintunut päälle. Mä silti olen siinä mielessä 'säästeliäs' ihminen, etten halua kaappejani ahdata täyteen erilaisilla takeilla vaan mieluummin hankin takin, joka sopii moneen erilaiseen tilanteeseen ja asuun. Tykkään enemmän leikitellä, sillä mitä takin alle puen. Muutenkin juuri talvitakit säilöön laittaneena huomasin niiden vievän triplasti enemmän tilaa verrattuna kivoihin mekkoihin!

Tässä asussa myös on sääret esillä ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Ulkona oli sen verran lämmin, että ohuilla ihonvärisillä sukkiksilla tarkeni todella hyvin. Mä itse rakastuin täysin tähän toimistotyyliseen asuun ja uskon sen eksyvän päälle toistekkin. Tuo asu toi mukanaan runsaan annoksen itsevarmuutta ja tunsin itseni kauniimmaksi. Mun mielestä se on välillä vaatetuksessa yksiä lempiasioitani, että niillä saa omaa tunnetilaansa säädeltyä.

Mitä teille kuuluu? ♥

Tyylimatka: 2012

Tyylimatka -postaussarjassa kuljetaan ajassa taaksepäin ja tutkaillaan mun tyylin kehittymistä virheineen ja onnistumisineen. Joka toinen perjantai ilmestyvässä postauksessa käydään yhden vuoden tyyliä läpi alkaen vuodesta 2008 aina vuoteen 2014 saakka. Postaussarjan kuvien laatu vaihtelee paljonkin kuvanottolaitteista johtuen. Koko postaussarja löytyy tagin 'tyylimatka' alta. 

Nyt olisi luvassa kuvia vuodelta 2012. Mä en suoranaisesti yhtään muista tuosta vuodesta mitään erikoisempaa, vaikka kaikki kuvien tilanteet ovatkin mielessä. Jotenkin tuntuu, ettei tuon vuoden aikana tapahtunut yhtään mitään merkittävää ja siksi se on mielessä vain yhtenä isona könttänä. Tyylin puolesta kuitenkin ollaan jo sillä puolella, millä suurinta osaa asuista vielä osaisi ajatella päällensä pienellä muokkauksella. 

1. Siitä saakka, kun olen saanut lakin, on meidän mamma halunnut vappupäivänä viedä mut lakki päässä vapputorille. Ja itse tykkään kyllä kanssa, että tuolle kolmenkympin lakille on ainakin yksi päivä vuodessa käyttöä ettei jää kaappiin pölyttymään. Muutenkin tykkään tästä asusta yli kaiken, sillä siinä on kaikki vaatteet ihan lemppareita. 2. Ja hieman arkisempaa lookkia farkkushortseissa, jotka itse katkaisin vanhoista farkuista. Ihanan rento asu, mutta en jotenkaan osaa käyttää tuollaisia shortseja ollenkaan...

3.Paahtavalla kesäkuumalla mustat wetlook -legginsit? Särkänniemeen, kuten muihinkin huvipuistoihin on pukeutuminen vähän hankalaa, kun pitää miettiä vilautusvaaraa ja mukavuutta. Tykkään kuitenkin tästä asusta paljonkin, vaikka se sopisi ehkä hieman paremmin viileemmille ilmoille. 

4. Kesäinen asu, jossa muistan tuskistelleeni kuumaa. Ei kyllä silti uskoisi, sillä hame on aivan liian lyhyt. Asu kuitenkin on aika sitä mun perustyyliä ja hieman pidemmän hameen kanssa toimisi vieläkin. 5. Linnanmäki -asua. Muistan vieläkin, että jouduin lähtemään kaupoille etsimään hieman kevyempää vaatetta lintsiä varten, kun en halunnut mennä paksuilla farkuilla helteellä. Kaupoista ei vain löytynyt yhtään mitään kivoja shortseja, joten päädyin ostamaan liehuhelmaisen mekon? Perustelin kuitenkin ostoksen itselleni hyvin ja mekko on kyllä vieläkin yksiä lemppareita arjenpelastajia. 

6. Pikkuveljen valatilaisuudessa päälle eksyi melko neutraali asu. Muistan vieläkin, kuinka jouduttiin olemaan tuolle ennen seiskaa aamulla ja silloin oli älyttömän kylmä siihen nähden, että oli heinä-elokuu. Päivää kohden kuitenkin tuli ihan auttamattoman kuuma. Ja toi asu ei palvellut kumpaakaan lämpötilaan ollenkaan. Kuitenkin asu on ihan mua ja voisinkin sen laittaa uudelleen päälle. 7. Tuo edellisessäkin kuvassa näkyvä jakku oli melkein naulattu mun päälle vuonna 2012. Tykkään tästä rennosta perusasusta eli jakku, paita ja farkut. Trendikkäät sulkakorvikset täytyi tietty itsekkin hankkia ja laatikossa ne ovat siitä saakka pölyttyneet. 

8. Hieman juhlavampaa asua sukulaisten juhlissa. Tuo oli yksi mun lemppareita mekkoja juhliin ja baariin. Tykkään kyllä juhlatyylistäni, jossa kotelomekon kaveriksi jakkua ja kauniita korkoja. 9. Sama mekko sopi sukujuhlien lisäksi vappuhulinoihin. Molemmissa kuvissa on mun hiukset niin ihanan pitkät ja rakastan varsinkin tän kuvan kiharoita ♥ Harmi vaan, että mekko ei enää menny päälle ja myin sen kirpparilla. 

10. Todella mun perustyyliä taas eli ihana paita yhdistettynä hameeseen. Kuva on otettu helmikuun alussa ystäväni synttäreillä ja mulla on etelänlomalta ihana päivetys, jota kyllä kaipaan. 11. Tälläinen asu melko usein koulussa tuli pidettyä eli farkkujen kaveriksi neuletta ja toppia. Tykkään asun värimaailmasta, vaikka sellaista ei päälläni kovinkaan enää nähdä. 

12. Ihanan klassinen asu villakangastakin ja korkojen kanssa. Kaulassani on ensimmäinen tuubihuivi, jotka noihin aikoihin tulivat ryminällä kaikkiin kauppoihin. Tuon jälkeen tuubihuiveja on kerääntynyt kaappiin useampiakin. Pukisin kyllä vieläkin talvikelille saman asun. 13. Pakko sanoa, että mä en liiemmin tykkää mesh -kankaasta ja tämä kuva vahvistaa tätä mielipidettä. Tuo mekko olisi muuten todella kiva, jos mesh -kangas olisi korvattu jollain muulla peittävämmällä kankaalla.

Vuonna 2012 näiden kuvien ja muistikuvien mukaan mun tyyli koostui:
○ Klassisista kappaleista varsinkin takeissa
○ Pitkistä hulmuavista hiuksista
○ Jakut saapuivat mun vaatekaappiin
○ Paljon hameita/mekkoja

Yleisesti ottaen vuonna 2012 vaatekaappiini alkoi eksymään entisestään klassisia vaatekappaleita ja muita tämänhetkiseen tyyliini sopivia juttuja. Mä pidän, että tuolloin mä vihdoin aloin ymmärtämään oman tyylin rakentamisen tärkeyden sen sijaan, että olisi pitänyt hankkia samoja juttuja kuin kaikilla muilla on. Tietenkin omaan tyyliin sopivat trendihömpötykset tuli katkerasti kokeiltua ja kärsittyä, kuten noille sulkakorviksille kävi. 

Entä, mitä näistä ei enää löydy mun vaatekaapista? Toisin kuin postaussarjan edellisissä osissa olen käynyt läpi vaatteita, jotka multa löytyy, tällä kertaa on pakko listailla asioita, joita ei enää löydy. Mun vaatekaapissa roikkuu vieläkin suurin osa näistä. Kuvien 2, 6, 7 ja 11 housuja en enää omista eivätkä ne edes menisi päälle. Mainitsinkin jo, että kuvien 8 ja 9 mekko on löytänyt uuden omistajan sekä kuvien 4 ja 13 hame ja mekko odottavat uutta kotia kirppiskasassa.

Mikä näistä asuista on eniten teidän mieleen? ♥

8 asiaa, joissa olen hyvä

Useissa blogeissa on jo hetken pyörinyt haaste, jossa tulee listata kahdeksan hyvää puolta itsestänsä tai vaihtoehtoisesti kahdeksan asiaa, joissa on hyvä. Itse toteutan ensin tuon jälkimmäisen eli listaan asioita, jotka koen osaavani tavallista paremmin. Jossain vaiheessa toteutan tuon toisenkin haasteen. Kaipasin kuitenkin tätä haastetta enemmän tähän elämäntilanteeseeni, jossa olen päivittäin joutunut miettimään niitä asioita, joissa olen hyvä ja joilla tuon mahdollisille työnantajille lisäarvoa. Välillä tulee olo, ettei ole yhtään missään hyvä, joten niille päiville tämä listaus on itselleni kyllä pelastus! Eli aloitetaan. 

Olen hyvä...

1.Nukkumisessa. Mä sopisin erittäin hyvin sellaiseen vanhoista leffoista tuttuun työhön, jossa huonekaluliikkeen ikkunassa prinsessa nukkuu tukevasti vällyjen välissä. Mä meinaan olen todella hyvä nukkuja ja pystyn metelistä huolimatta nukkumaan, jos vain haluan. Unien pituuskin voi olla halusta riippuen liiankin pitkä... 

2. Tiedonhaussa. Oon todella utelias ihminen ja mua häiritsee kovasti, jos en jotain tiedä. Taivaan kiitos siitä, että Internet tuli joskus puhelimiin, sillä mä päivittäin käytän googlea etsiessäni jotain mieltä vaivaavaa tietoa. Esimerkiksi sarjoja katsoessa jonkun näyttelijän näyttäessä tutulta googlaan heti, että missä olen sen aiemmin nähnyt. Muutenkin, jos jonkin asian haluan tietää, voin käyttää montakin tuntia erilaisilla sivustoilla, jotta saan vastauksen tiedonjanooni. Tärkeintä tiedonhaussa on käyttää oikeita hakusanoja saadakseen nopeasti tarvitun tiedon. Tämä taidon hioin todella hyväksi työskennellessäni numeropalvelussa, jossa asiakkaille piti haluttu tieto löytää silmänräpäyksessä.

3. Tekemään maailman parasta pannaria. Kaikki mun tekemää pannaria maistaneet ovat sanoneet sen olevan parhainta, mitä he ovat ikinä maistaneet. Siitä siis titteli maailman parasta. Mun pannari on ihanan pehmeää, suussa sulavaa ja sen pinta on karamellisoitunut. 

4. Mielikuvituksen käytössä. Mulla on lapsesta asti ollut aivan liikaa mielikuvitusta ja mun leikit ovat olleet astetta lennokkaammat. Myös mun päänsisällä tapahtuu kokoajan erilaisia kuvitelmia ja jos vaan olisin viitseliäämpi ja parempi kirjoittaja, olisin varmaan luonut oman kirjamaailmani. Mielikuvitukseni auttaa myös välillä nukahtamisessa, sillä näen mielessäni itseluomiani 'ohjelmia'.

5. Päättelemisessä. Tämä kyky liittyy vahvasti mun tiedonjanoisuuteen ja mielikuvituksen käyttöön, sillä usein tietäessäni jonkin asian pystyn myös päättelemään asiaa eteenpäin. Todella vaikea selittää ehkä, mutta itse koen tämän taidon todella hyödylliseksi. Esimerkiksi useat kouluraporttini ovat olleet aika potaskaa siksi, että pienen tiedonjyvän kanssa olen päätellyt kappaleen verran asiaa ja usein päätynyt ihan oikeaan lopputulokseen myöhemmin tarkistaessani tekstini paikkaansapitävyyden. 

6. Letittämisessä. Osaan varsinkin toisten hiuksiin tehdä kivoja lettejä, mutta myös itselleni tulee usein näperreltyä tylsyyksissä erilaisia kokeiluja. Omat kädet olisivat vain sellaisessa solmussa, että harvemmin omiin hiuksiin tehdyistä tulee julkaisukelpoisia. Tykkän kyllä siitä, että letit ovat taas pinnalla ja joka puolella on erilaisia tutoriaaleja tarjolla. 

7. Alennuksien metsästämisessä. Tästä olen ajatellut tehdä ihan oman postauksensa myöhemmin, mutta tosiaan melko usein löydän haluamani tuottet halvemmalla. En ole todellakaan kärsivällinen ihminen, mutta shoppailussa osaan odottaa miettien ja pohtien, jotten tuhlaa kaikkia rahoja turhuuksiin. 

8. Muistamaan turhia yksityiskohtia. Mä olen todella huonomuistinen koskien tärkeitä tapaamisia, deadlinejä yms., mutta kaikki turhamainen ja ylimääräinen jää mieleen. Muistan esimerkiksi erään tosi tärkeän tapaamisen koulujutuissa ja informaatiota tuli aimo annos. Mä kuitenkin muistin siitä kaikesta tietotulvasta päivämäärät, mutten yhtään, että mitä niihin päivämääriin liittyi... Muutenkin päivämäärät jää aina mun mieleen, mutta en osaa yhdistää, että miksi juuri ne päivämäärät on mun mielessä. 

Tulee kyllä itsevarmempi olo nopeasti listatessaan asioita, joissa on hyvä. Osaa sai pohtia hieman pidempää kuin taas osassa on aina ajatellut olevansa hyvä. Olen aina koulusta puhuttaessa ollut todella keskiverto eli en ole saanut surkeita arvosanoja, mutten ole koskaan tavoitellut niitä parempiakaan. Se taas voi johtua viittimisestäkin, sillä en esimerkiksi lukenut ylppäreihin melkein ollenkaan ja sekin johtui vain siitä, että en uskonut sen auttavan mitään. Uskoin, että tulen koko loppuelämäni olemaan keskiverto kaikessa enkä hyvä yhtään missään. 

Palataanpa vielä hetkeksi kuvissa esiintyvään ihanaan uuteen kevättakkiini. Se saapui yhdessä mun kauniin korurasian kanssa viime viikolla. Luonnonvalkoinen takki on mukavaa vaihtelua mun mustan ja ruskean sävyisille takeille. Ulkona on niin ihanat ilmat saapuneet ja kaapista tuntuu iskeytyvän päälle enemmän vaaleita sävyjä. Lisäksi etsiessäni yksiä toisia kenkiä löysin mun kaksi kertaa käytetyt tennarit ja ihastuin. Todella erikoinen kenkävalinta itselleni ja olenkin nuo hankkinut opiskelijahaalareiden kaveriksi kunnes unohdin ne vallan laatikon pohjalle.

Missä te olette hyviä? ♥

Kampauspöydän muutos

Kevät on itselleni sellainen vuodenaika, jolloin pyrin keventämään niin vaatetusta kuin muutakin talven aikana kertynyttä ylimääräistä. Kevät tuo mukanaan tiettyä ilmavuutta ja se vaikuttaa myös kotona. Tällä kertaa tulin kertomaan pienestä muutoksesta, jonka mun 'kampauspöytä' koki. Pahoittelen ihan alkuun kuvien melko synkkää laatua, sillä kuvausolosuhteet sateisen viikon aikana eivät olleet parhaimmat. Jouduin laittamaan kaikki mahdolliset lamput päälle saadakseni edes vähäsen valoa, joka puolestaan aiheutti varjoja ja erilaisia valojen 'värejä'. Ja tietenkin heti seuraavana päivänä kuvailuista aurinko paistoi kirkkaammin kuin pitkään aikaan... 

Tässä on lähtötilanne kampauspöydän osalta. Peilin eteen oli kerääntynyt useita erilaisia purnukoita kynttilöille ja ylimääräiselle roinalle. Olin joskus todella innoissani keksiessäni käyttää tuollaista kaunista kolmikerrosvatia korutelineenä, mutta lähiaikoina olen ollut siihen melko tyytymätön. Siihen on ollut liian helppo heittää kaikkea ylimääräistä tehden siitä todella sotkuisen näköisen. Lisäksi se imi itseensä kaiken pölyn ilman, että sitä olisi ollut helppoa saada siistittyä kaikesta liasta. Tuskinpa korutkaan kovin tykkäävät saada kerroksia pölyä päällensä. 


Kerran kierrellessäni H&M Homessa ihastuin täysin tuollaiseen lasiseen korurasiaan ja sitä himoitsinkin itselleni melko kauan. Voin myöntää käyneeni jokaisella Puuvilla käynnillä hipelöimässä kyseistä rasiaa miettien, mikä sävyistä olisi eniten mieleeni. Mullahan oli kyseinen rasia myös inspiraatiokollaasissa ja olin vahvasti päättänyt sen kevään aikana hankkia. Eräänä kauniina päivänä sitten selailin itselleni kevättakkia H&M:n nettikaupasta ja huomasin tuon korurasian olevan siellä -50%. Äkkiä klikkaus ostoskoriin ja kassalle! Ja niin mä sain mun lempparikoruille arvoisensa säilytysratkaisun, joka pitää pölyt ja liat kaukana ollen lisäksi ilo silmälle. 


Tyhjensin pöydän myös muusta ylimääräisestä värisekamelskasta ja nostin rasian viereen samaa sävyä olevan lampunjalan. Olin ajatellut tuon lampun yöpöydälleni, mutta mielestäni se sopii paljon paremmin tuohon. Lampusta puuttuu vielä varjostin, sillä sopivaa ei ole vielä tullut vastaan. Kampauspöydän ilme muuttui kertaheitolla kulta -painoitteiseksi ja yleellisemmäksi. 

Ero edelliseen on todellakin nähtävissä ja tykkään lopputuloksesta todella paljon. Pidän siitä, miten pöydälle tuli ilmavuutta ja tilantuntua verrattuna aiempaan. Ja nyt on helpompi löytää nuo eniten käyttämäni korut ja huulipunat samasta paikasta, sillä ne molemmat on niitä viimisiä asun lisäyksiä. Kesään siirryttäessä en enää kovinkaan kynttilöitä polttele, joten siksi pöydällä ei nyt ole yhtäkään kynttiläkippoa, mutta syksyllä sellaisten lisäys on edessä. Olettaen tietenkin pöydän pysyvän juuri tuollaisena tai edes asuvani tässä asunnossa! ;)

Mitä mieltä te olette tästä pienestä muutoksesta? :) Löytyykö teiltäkin täyteenahdettuja pöytäpintoja, jotka kaipaisivat ilmavuutta?

Onko unelmien miehiä olemassakaan?

Pienenä tyttönä unelmoitiin siitä komeasta prinssistä valkealla ratsulla ja unelmien prinsseistä ylipäätänsä. Hieman vanhempana unelmoitiin siitä koko koulun komeimmasta pojasta ja näissä mielikuvissa hän oli taas se kaikkien unelmien täyttymys. Jossain vaiheessa elämäänsä jokainen tyttö on mielessään muodostanut ajatuksia siitä prinssistä, jonka toivoo joskus matkallaan kohtaavansa. Itse muistan pienenä tyttönä ajatelleeni paljonkin unelmien prinssejä ja tulevan aviomiehen piirteitä. Muistan vieläkin ajatelleeni, että mun unelmien prinssi ei koskaan piereskele samallailla kuin pikkuveljeni. Kuitenkin jossain vaiheessa elämää nämä pilvilinnat romahtavat ja se pieni tyttö sisällä ymmärtää, että unelmien prinssit ovat juurikin vain ja ainoastaan siellä unelmissa. 


Unelmien prinssit muuttuvat jossain vaiheessa listauksiin siitä unelmien puolisosta. Nämä listaukset ovat hieman realistisempia ja niissä mietitään niitä ominaisuuksia, joita miehestä toivoo löytyvän; rehellisyyttä, tummia hiuksia, mukavaa huumorintajua, samasta tv-ohjelmasta pitämistä. Mutta vaikka kuinka etsittäisiin löytääkö kukaan sitä lapsuuden unelmien prinssiä tai edes sitä aikuisiän pitkän listan täyttävää puolisoa? 

Vai kävisikö elämässä kuitenkin niin, että unelmien prinssit pysyvät siellä unelmissa ja tosielämän prinssit tulevat meidän elämäämme kaikissa erilaisissa muodoissa. Luultavasti se loppuelämän tärkein mies ei täytä edes puolia täydellisen miehen listasta ja siitä miehestä löytyy niitä miinuksiakin oman listan verran. Mielestäni tämäkään ei vielä tarkoita etteikö miehestä kuitenkin loppupeleissä muodostuisi juuri se oman elämän prinssi. 


Lapsuuden unelmoinnit ovat mun osalta vaihtuneet yllättävään realismiin. Mä en enää usko siihen, että löydettäisiin se unelmien prinssi tai edes sielunkumppani. Mä ennemmin uskon siihen, että meillä tulee matkamme varrella juuri sellaisia ihmisiä, joita me niinä hetkinä niihin elämäntilanteisiin tarvitaan. Ihmisiä, jotka syystä, hyvästä tai huonosta, ovat tulleet muokkaamaan elämämme lopullisesti. Tavoitellessamme sitä unelmien prinssiä olemme varmasti törmänneet useampaan rupikonnaan kuin prinssiin, mutta näistä jokaisesta kokemuksesta tiedämme taas hieman paremmin mihin suuntaan lähteä prinssin toivossa. 

Mä en enää unelmoi prinsseistä enkä tavoittele itselleni täydellistä miestä. Nykyään uskon vahvasti siihen, että omalla kovalla työllä ja kompromisseilla tavallisenkin miehen kanssa suhteesta tulee se oma yhteinen unelma. Kukaan ei voi koskaan täyttää jonkun mielessä olevaa miljoonan kohdan listaa täysin vaan ennemmin tulisikin löytää rinnalleen henkilö, jonka seurassa viihtyy ja jonka eteen on valmis näkemään vaivaa. Ja voihan käydä niin, että sieltä monen kerroksen alta pikkuhiljaa löytyy niitä palasia siitä unelmien prinssistä ;)

Postauksen aihe oli tällä kertaa todella erilainen mun unelmoiviin ja positiivisiin hömppiin. Mä tykkään välillä miettiä asioita syvällisemmin ja varsinkin omaan elämään liittyviä asioita. Mä en tosiaankaan tiedä onko unelmien miehiä olemassa tai olenko löytänyt itselleni täydellisen miehen. Mä tiedän, että mun on tällä hetkellä hyvä olla tässä. Mä myönnän, ettei S ole lähelläkään mun unelmien prinssiä tai täydellistä miestä, joka saapuisi kaikkiin uniini ja unelmiini. Mutta tällä hetkellä mä olen hänen ja hän minun ♥ 

Tykkäisittekö lukea enemmänkin mun hassuja syvällisiä ajatuksia? Entä oletteko te löytäneet unelmienne prinssin vai onko puolisostanne ajansaatossa muodostunut tämän elämän unelma? :)

Instagram helmi - maalis '16

Alkuvuosi on vierähtänyt ohi nopeammin kuin olisi uskonutkaan ja nyt olisi luvassa hieman koostetta siitä, miltä näytti helmi - ja maaliskuussa mun Instagramin puolella. Siellä mua pystyy tosiaan seuraamaan @shinealine. Muuten, samalla nimimerkillä pyörin nyt myös Snapchatissa ;)

1. Punaiset huulet kuuluvat talviseen aikaan. 2. Arnoldsin munkit ovat täyttä rakkautta. Oma suosikkini on tuo kinuskikuorrutteinen vaniljakreemillä täytetty sydänmunkki ♥ 3. Ihana teehetki ystävän kanssa. Vaikka mä pääasiassa juon kahvia, tee maistuu kanssa silloin tällöin. 4. Ihanaa toimistolookkia ja odotankin saavani tuon kynähameen keväisemmilläkin ilmoilla käyttöön. 5. Suloinen kahvihetki mymmeli -mukin ja muffinin kanssa. 6. Ystävänpäivän smoothie on tietysti pinkki ja koristeltu sydänpilleillä!

7. Rentoa hengailua kotona. 8. Valkoiset tulppaanit sopivat hyvin piristämään päivää. 9. Herkullinen nachovuoka, jota tuli syötyä kyllästymiseen saakka. 10. Söpönä liikenteessä, vaikka mittari olisi miinuksella. 11. Herkullinen, mutta terveellinen aamupala. 12. Glitteriset kynnet saavat kynnet loistamaan entisestään. 

13. Autoillessa tylsyyttä vastaan voi taistella ottamalla miljoona selfietä. 14. Löydettiin uusi tosi kiva kuvauspaikka tiiliseinän edustalla. Kivana vaihteluna tuon aikaisiin lumimaisemiin. 15. Parhaimpia päiviä ovat ne, jolloin hymyilyttää kokoajan ilman mitään erityistä syytä. 16. Cappucinokupillisella on mukava juoruilla rakkaan ystävän kanssa. 17. Naistenpäivä ei olisi ollut mitään ilman kaunista kimppua tulppaaneita. 18. Hieman keväisempi pinkki eksyi huulille ja sointui ihanasti kaulahuivin kanssa. 

19. Yksi sana riittää tähän: Yyteri20. Pitkästä aikaa hiukset kihartuivat nätisti ja yksinkertaisesti yön yli olleilla ranskanleteillä. 21. Toisen kerran sanoja ei tarvita... 22. Hieman talvisempaa maisemaa maaliskuun alkupuolelta. 23. Keväisen raikkaita muffineita. 24. Keltaiset narsissit luovat jokaiseen kotiin pääsiäistunnelmaa ja kevään odotusta. 

Mä olen vähän kahden vaiheilla tulenko enää postaamaan näitä instagram -koonteja blogin puolelle, sillä mulla oli omat vaikeudet saada tämä koottua tällä kertaa. Mun uusi puhelin ei jostain syystä tallenna kuvia automaattisesti puhelimeen kansioon vaan jouduin ottamaan näistä screenshotit. En myöskään saanut muokattua asetuksista niin, että vastaisuudessa kuvat jäisivät talteen... Mutta mä tykkään hirmuisesti lukea muiden blogeista näitä koonteja, sillä niistä saa pienen kurkistuksen ihan sellaisiin arjen juttuihin, jotka ei blogiin saakka aina päädy. Lisäksi itse tykkään paljon näistä kollaaseista, jotka muodostuvat näistä kuvista ja ihan vain senkin vuoksi haluaisin jatkaa tekemään näitä. Kertokaapas tekin omia mietteitänne kommentteihin ja auttakaa mua päättämään jatkosta ;)

Entäs, millä nimimerkillä teitä pääsee seurailemaan? :)