Muutama kosmetiikka uutuus

Edellisen postauksen valittelun jälkeen onkin kiva tulla postailemaan jotain hieman söpömpää ja hömpämpää. Mä olen melko huono panostamaan kosmetiikkaan ja en niistä kovinkaan edes tiedä. Ajattelin kuitenkin esitellä amatöörimäisellä otteella muutaman uutuuden omassa kokoelmassani plussineen ja miinuksineen. Enjoy!

Maybelline The blushed Nudes. Mä ostin joulun alla itselleni saman merkin The Nudes -luomiväripaletin, joka nousi täysin suosikiksi hyvien värien ja pysyvyytensä ansiosta. Ystävänpäivän alla näin tämän hieman hempeämmän paletin Sokoksella ystävänpäivän tarjouksissa ja kesää ajatellen ostopäätös oli valmis. Olen muutamaa väriä mallaillut jo hieman ja laadultaan on yhtä hyvä kuin aiempi nudes-paletti, mutta tosiaan ihania kesäisiä ja kimaltelevia sävyjä. 

The Body Shop Hemp Hand Protector. Mulla (ja monella muulla) talvi tuo mukanaan erittäin kuivuvat kädet. Luottokäsirasvani The Body Shopilta veteli viimeisiään ja lähdin hakemaan uutta putelia. Myyjätär kuitenkin suositteli mulle sen sijasta tätä käsirasvaa, joka olisi kuulemma hieman parempi kuiville käsille ja se jättäisi käteen kalvon suojaamaan myös käsienpesun jälkeen. Ja niinhän se tekee. Mun kädet on pitänyt kosteutensa koko päivän rasvattuani käteni aamulla. Kyseisen rasvan tuoksusta en tykkää silti yhtään, koska se on voimakkaan yrttinen(?). 

L'oreal Sublime Soft cleansing milk. Lukiko joku muu artikkelin Garnierin Miscellar Waterin sisältämistä aineista, jotka saattavat aiheuttaa syöpää? Itse bongasin kyseisen artikkelin Facebookissa ja kyseistä purkkia päivittäin käyttävänä pelästyin. Sen iltaisena pikaisena heräteostoksena hintansa ja merkkinsä puolesta valkkasin tämän meikinpoistoa varten. Ei toimi. Miscellar veden ihmeeseen tottuneena tällä sai aika kauan hangata, että purkin 'removes all traces of make-up' täyttyi. Meikittömän nassun puhdistamiseen tämä on kyllä aika hyvä. 

L'oreal Triple Active. Ostin uuden kasvorasvan samalla puhdistusmaidon kanssa, sillä ne olivat ystävänpäivän tarjouksessa. Mulla on vielä käytössä kovasti tykkäämäni kasvorasva Nivealta, mutta se on melko lopussa, joten otin tämän kokeiluun hyvissä ajoin. Hinta oli tosiaan puolet tuosta Nivean hinnasta ja opiskelijabudjetti mielessä tartuin innolla. Rasva on kuitenkin paljon paksumpaa ja kestää kauan kuivua. Olen aiemmin aina rasvannut naaman juuri ennen meikkaamista, mutta tämän kanssa se ei tule kysymykseen. Olenkin nyt käyttänyt vielä Nivean vanhaa rasvaa meikkaamisen yhteydessä ja tätä muulloin, mihin tämä sopii hyvin. 

Mun kosmetiikka ostoksiin liittyy aina kaksi asiaa; 1) kokemattomuus eri tuotteiden kanssa sekä 2) tämänhetkinen opiskelijabudjetti. En siis ole kovinkaan perillä eri tuotteiden mahtavuuksista ja ostaessani uusia tuotteita hinta määrää todella paljon päätöksessäni. Teinkin tämän postauksen enemmänkin auttaakseni muita pienemmän budjetin shoppailijoita arvioimaan näitä tuotteita omaan käyttöönsä näiden mun kommenttejen perusteella. Kaikille ei koskaan sovi samat tuotteet ja itselläkin on vielä hakusessa ne itselleni parhaiten sopivat tuotteet. 

Mitä mieltä tämä tyyppisistä postauksista? Olisiko teillä suositella mulle parempaa vaihtoehtoa näille? :)

Moikka!

Tiedättekö tunteen, kun on paljon tärkeää tehtävää, mutta ei tiedä minkä niistä priorisoisi ensimmäiseksi? Mä en ole halunnut edes avata tietokonetta pariin päivään, sillä alhaalla työkalupalkissa oikein loistaa word -kuvake muistuttamassa opinnäytetyön kirjoittelusta. Lisäksi selaimen välilehdissä on kiinnitettynä useampi kymmen kesätyöpaikkailmoitus, joihin täytyisi kirjoittaa mahdollisimman kattava hakemus. Joten ei ole ihme, että pelkkä koneen avaaminen saa suuremman luokan ahdistavan tunteen aikaiseksi. Koska eilen sain tehtyä näitä tärkeämpiä asioita useamman tunnin, annoin itselleni luvan siirtyä näihin mukavampiin juttuihin kuten blogiin. 


Mä olen halunnut pitää tämän blogin positiivisena pakopaikkana kaikista arjen askareista, mutta tällä hetkellä tuntuu, että kaikki ne asiat pyörivät mielessä aukottomasti eikä tilaa muulle ole. Aika kuluu sutjakkaan ja aivan liian nopeasti. Tuntuu välillä siltä, että aika loppuisi kesken ja jostain täytyisi saada sitä lisää. Ja mitä teen minä? Keskityn kaikkeen muuhun kuin siihen tärkeimpään. Asunto on siivottu lattiasta kattoon, jotta konetta ei tarvitsisi avata. Voisi ehkä väittää, että mulla on meneillään pieni motivaatiokato, sillä vaikka kuinka käyttäisi aikaansa niihin tärkeisiin asioihin, tuntuu, etteivät ne kulje eteenpäin. Turhauttavaa tuhlata tunteja asiaan, joka ei vain tunnu sujuvan yhtään. Siksi tämän viikonlopun ajan olen sallinut itselleni paljon lepoa, hemmottelua sekä aivojen narikkaan iskemistä. 


Jottei koko postaus menisi marmattamiseksi, voin kertoa myös niitä kivoja asioita viimeajoilta. Löydettiin kauppareissulla tosi kiva kuvauspaikka, jonne varmasti mennään nappaamaan kuvia muulloinkin. Useimmat kuvat tulee napattua tuosta meidän pihalta, sillä siinä on iso puistomainen alue, jossa usein saa täysin rauhassa keskittyä kuvien ottoon. Halusin kuitenkin vaihtelua niihin samoissa kohdissa otettuihin kuviin ja kierrettiinkin siksi pidempi reitti kauppaan katsoen ympäriltä kivoja paikkoja kuvia varten. Talvella tosin tuo piha käy myös erinomaisesti lumen vuoksi, mutta tuona päivänä oli aika märkää ja lumi melkein kadonnut maasta. Tänään lunta on taas älyttömästi. Päivittäin se maisema muuttuu paljonkin. Onneksi kevät osoittaa usein pieniä merkkejä itsestään, vaikka talvi saakin vielä hetken kestää.

Toivon löytäväni motivaationi takaisin rentouttavan viikonlopun jäljiltä, jotta kokoaikainen syyllinen olo katoaisi. Mulla olisi todella paljon kaikkia kivoja postausideoita luonnoksissa ja runsaasti kuviakin odottamassa muokkailuja postauksia varten, mutta tosiaan niiden kimppuun ei ole mukava iskeä ahdistuen muista tekemättömistä asioista. Kuulostipa koko postaus negatiivisemmalta kuin yleensä, joten lupaan palata ensi viikolla hieman positiivisemmilla ja mukavammilla jutuilla!

Mitäs mukavia suunnitelmia teillä on viikonlopulle? :)

Nachovuoka ja ajatuksia ruokavaliosta

Olen useammasta blogista bongannut makoisia kuvia nachovuoasta. Halusinkin itse kokeilla myös kyseistä ruokaa ja tiesin S:n tykkäävän varmasti myös tästä. Ollaan paljon tehty tortilloja ja koin tämän saman tyyppiseksi ruuaksi. Tämä ensimmäinen kokeilu melko yksinkertaisena sai kyllä meidät ihastumaan kyseiseen helppoon, mutta makoisaan ateriaan. Itseasiassa jopa niin paljon, että ollaan tänään hakemassa myös ainekset kyseiseen vuokaan. Mä nopeasti kerron vielä, että miten itse kyseisen vuoan tein, jonka jälkeen siirrynkin toiseen aiheeseen eli ajatuksiini ruokavaliostani. 

Tosiaan melko yleispätevä resepti toimi nachovuoassa eli maissilastuja pohjalle, paistettua jauhelihaa päälle sekä kunnon kerros juustoraastetta. Mä lisäsin myös ennen juustoa isoja paloja sipuleita, joita hetken aikaa pehmensin pannulla. Mä tosiaan olen allerginen tomaatille ja paprikalle, joita molempia aika usein käytetään tässä vuoassa ja siksi tuntuikin jotain puuttuvan. Mietittiin vielä hetki, josko keksittäisiin jotain muuta vuokaan, joten saa ehdotella kommenteissa, jos teillä tulee mieleen. Ja annokseen tietysti kannattaa yhdistää freessi vihreäsalaatti. Meillä salaatinlehtien kanssa toimi hyvin kurkku ja feta, jotka arkisesti sopivatkin kaikkien aterioiden kylkeen. 

Hyvä kotiruoka on kyllä ihan parasta, mutta myönnän meidän todella usein syövän ulkona ja usein myös melko epäterveellisesti. Herkkuja tulee syötyä melkein päivittäin, sillä olen aika sokerihiiri. Mulla on onneksi aina ollut todella hyvä aineenvaihdunta ja ylimääräistä harvemmin jää kroppaan, joten siksi en koskaan kovinkaan ole katsonut syömisiäni. S onkin sitten aivan eri tapaus. Tästä syystä hetken mietiskeltyämme päädyimme kokeilemaan muutamaa viikkoa ilman ylimääräistä sokeria. Sokeria tulee kerättyä aivan yllättäen monella eri tavalla ja luettuani sokerittomuuden hyvistä vaikutuksista päätimme aloittaa ruokavaliomuutoksen sillä. Aluksi olisi tosiaan tarkoitus olla täysin ilman sitä ylimääräistä sokeria ja myöhemmin vähentää sitä. Syy miksemme heti vain vähennä sitä vaan olemme täysin ilman on tarkkailu. Päätettyämme olla täysin ilman kiinnitämme huomiota sokeria sisältäviin tuotteisiin, joita olemme käyttäneet päivittäin edes tajuamatta niiden sisältämää sokeria. 

Tämän sokerittoman kokeilun aikana pyrimme myös syömään paremmin kotiruokaa sekä lisäämään kasviksien ja hedelmien määrää ruokavaliossamme. Pääasia tässä uudistuksessa on tarkkailla, miten tämä vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin ja muutenkin parantaa ruokavaliota hieman terveellisemmäksi. Ollaan nyt viisi päivää kokeiltu olla ilman sokeria ja on sujunut yllättävän helposti. Tiedän kuitenkin himoitsevani erilaisia herkkuja pian huolimatta siitä, että sokerin jättämisellä pääsee ylimääräisestä väsymyksestä ja tulee syötyä monipuolisemmin. Aion olla armollinen itselleni, mutta toivon tosissani pystyväni olemaan täysin ilman sokeria vielä reilun viikon. Hassuilta kommelluksiltakaan ei tämän asian vuoksi olla vältytty, sillä kaupassakäynti sai aivan uuden ajankulun meidän syynättyä millintarkasti jokaisen tuotteen ainesosaluettelot mahdollisen sokerin varalta. 

En tiedä teenkö vielä tästä aiheesta omaa postaustaan, mutta mainitsen varmasti, miten koko sokeriton kokeilu toimi ja pysyinkö edes siinä. Nyt kuitenkin kaipailisin tuonne kommentteihin vinkkejä yms. asiaan liittyen :)

Honey it's cold outside

En ole hetkeen kirjoitellut ihan pelkkää höpötystä, joten tällä kertaa olisi luvassa sellaista yhdistettynä yhteen tämän hetken mukavimpaan lemppariasuun. Jotenkin hassua, sillä aloittaessani joskus aikoja sitten bloggaamisen, oli höpöttely se juttu. Mutta silloin tosiaan kyseistä blogia luki kauempana asuvat ystävät saadakseen tietää mun kuulumisia ja inttileskeyden aikana nyt tulikin aina vain höpöteltyä. 


Aivan ensimmäisenä mennään otsikon aiheuttaneeseen asuun. Ostin tosiaan tuon neuleen joulun alla sen söpön tekstin ja ihanan lämpöisyytensä vuoksi. Teksti on tosiaan hopeisilla strasseilla kirjottu eli juuri niin söpö kuin miltä se kuulostaakin. Koska sukkahousut, kengät ja laukku saivat asun muuten aika tummaksi, en halunnut laittaa mustaa hametta, mutta en myöskään tykännyt yhdestäkään muusta hameesta tuon paidan kanssa. Housutkin olivat kaikki pyykkinarulla kuivumassa. Ja ehdottomasti oli saatava tuo paita päälle, joten mitä tehdä? Paidan alle päätyikin tässä postauksessa näkynyt ihana armeijanvihreä kotelomekko. Problem solved. Ei tarvinnut ylimääräistä aluspaitaa ja värit sopivat keskenään täydellisesti. 

Meillä oli kerrankin hieman ylimääräistä ja valoista aikaa, joten kurvattiin Kirjurinluotoon nappaamaan nämä kuvat asusta. Voin sanoa, että hieman saatiin katseita lenkki - ja ulkoiluvaatteisiin varustautuneilta ohikulkijoilta itse kävellessäni piikkikoroilla monisenttisessä lumihangessa kohti rantaa. Tuo lumi on tällä hetkellä todella märkää ja raskasta, joten kävi meilläkin urheilusta se tarpominen. Halusin laittaa nämä kaksi kuvaa rinnakkain, koska niistä näkee hyvin, kuinka päivän valoisuus muuttui ihan parissa minuutissa kuvauksien aikana. On silti mukavaa päivien pidentyessä, sillä ulkona pystyy nyt viihtymään hiukan pidempään nauttien luonnonvalosta. Ja otsikosta huolimatta täällä ei edes ole kylmä vaan mittari pyörii nollan tuntumassa. 

 Paita, mekko, laukku & kengät - H&M

Tuo mun pieni musta käsilaukku ansaitsee kyllä pienen oodin. Shoppailin itselleni muutaman uuden laukun mun vetoketjun mennessä rikki luottolaukustani. Ostin kyllä uuden tilaihmeen kivaan keväisessä värissä, mutta tämä musta pikkulaukku koostaan huolimatta on keikkunut mun olalla useammin. Mulla aina kertyy laukun pohjalle mitä ihmeellisimpiä asioita, mutta samaa ongelmaa ei ole tässä, sillä ylimääräistä ei todellakaan mahdu. Uskonkin, että tämä laukku tulee näkymään blogissa kyllästymiseen saakka varsinkin kesän saapuessa. 

Suunnattiin tuolta kuvaussessiolta käymään elektroniikkaa katselemassa parissa myymälässä, sillä S tarvitsisi uutta tietokonetta ja ylläri, että mä olen tässä suhteessa se, joka niistä tietää enemmän. Katseltiin samalla muutamaa todella söpöä pientä televisiota. Olen pikkuhiljaa alkanut pyörtämään mieleni sellaisen hankkimisesta, koska hyvin olen pärjännyt ilman sellaista asunnossani. Ehkäpä hankkimalla sellaisen loppuisi vihdoin kaikkien hämmästely asiaa kohtaan... 

Mites viikko on lähtenyt käyntiin ruutujen sillä puolen? :)

Viimeaikojen positiivisia

Hetkeen ei ole blogissa ollut näitä positiivisia asioita, mutta se ei tarkoita etten joka päivä niitä pieniä onnen hetkiä löytäisi. Mä tosiaan haluan pystyä löytämään kaikesta jotain positiivista, vaikka siihen menisi aikaa. Kannattaa lukaista tämä postaus omista ajatuksistani positiivista ajattelua kohtaan. Ja nyt kerronkin niitä pieniä ja isoja positiivisuuksia viime ajoilta ♥

 Jo melkein viikon ilahduttaneet tulppaanit. Ihanaa kevätfiilistä kotiin parilla eurolla. Ja ihanan raikkaat tuossa valkoisessa sävyssä. 

Vaikka onkin jo kevätfiilistä, on ihana luminen maisema vielä ikkunasta katsellessa. Tässä välillä oli niin karmaiseva sää, jossa olisi saanut olla luistimet jalassa liikkuessaan ulkona. Siispä luminen maisema on oikein sopiva ellei se kevät ihan vielä halua saapua. 

 Olen tänään näkemässä todella pitkästä aikaa hyvää ystävääni. On jotenkin hassua asua samassa kaupungissa, mutta molempien elämät liikkuneet niin eri suuntiin ettei aina meinaa löytää aikaa nähdä. Kuitenkin hyvät ystävät pysyvät, vaikka aina ei kerkeä näkemään ja ainakin on paljon kuulumisia vaihdettavana. 

Ollaan myös lukioaikaisten ystävien kanssa järjestämässä tapaamista isommalla porukalla pääsiäisen tienoille. Osaa näistä ystävistä tulee nähtyä silloin tällöin samaan kaupunkiin eksyttäessä, mutta osaa näkee aika harvoin. Odotankin siis innolla tätä tapaamista. 

Viikonlopun herkutteluhetki. Käytiin Prismassa nappaamassa viikonloppuruuat ja irtokarkkihyllyltä ei pystynyt lähtemään ilman muutamaa makoisaa namia. Olen aika sokerihiiri... Mutta nyt alettiin pohtia hieman sokerittomampaa kokeilua johonkin vaiheeseen. 

Maistelin myös vähän erikoisempaa limonaadia kaupan hyllyltä. Kyseessä oli Buck's Soda Co. vadelma-lime lasipullossa. Tykästyin ihanan söpöön pulloon ja makuun, joka ei ollut liian makea. 

 Puhdas lakanapyykki, joka tuoksuu ihanan raikkaalle. Mikään ei voita sitä tunnetta, kun lakananvaihdon jälkeen pääsee puhtaiden lakanoiden väliin. Ja tykkään myös todella paljon lakanoiden kuivumisen aikaisesta raikkaudesta (ja ehkä vähän trooppisesta kosteudesta pienessä yksiössä). 

Vaihdettiin noin kuukausi sitten järjestystä täällä asunnossa, ja nyt vihdoin alan tykkäämään siitä todella. Huonekalujen järjestyksen muuttaminen aina piristää asunnon ilmettä ja tuo jotain uutta. Muutoin joutuisin olemaan vaihtamassa asuntoa vähän väliä ellei huonekaluilla saisi nopeasti asunnosta uuden tuntuista...




The Fosters tv-ohjelma, jonka ensimmäisen tuotantokauden katsoin aikaa sitten Viaplaysta. Nyt se on saapunut vihdoin Netflixiin toisen tuotantokauden kanssa. Vielä saisi tulla seuraavat kaksi tuotantokautta myös, sillä pian on tämäkin kausi katsottu läpi.

Viimeisimpänä positiivisuutena on ne kaikki ihanat kommentit edelliseen postaukseen, joka oli Tyylimatka -postaussarjan ensimmäinen osa. Itse näen niissä kuvissa tytön, joka ei ole kaunis ja jollainen en koskaan halua enää olla. Uskoisinkin peilaavani sen aikaista epävarmuuttani vieläkin niihin kuviin. Mua jännitti todella paljon julkaista kyseiset kuvat, sillä en tosiaankaan ole yhtään tyytyväinen itseeni silloin. Siksi jokainen kaunis kommentti kyseisessä postauksessa kosketti mua aivan liikaa ja haluankin kiittää niistä jokaisesta ♥

Mitä positiivista teille kuuluu? :)

Tyylimatka: 2008

Tyylimatka -postaussarjassa kuljetaan ajassa taaksepäin ja tutkaillaan mun tyylin kehittymistä virheineen ja onnistumisineen. Joka toinen perjantai ilmestyvässä postauksessa käydään yhden vuoden tyyliä läpi alkaen vuodesta 2008. No miksi juuri siitä vuodesta? Koska silloin pikkuhiljaa aloin osoittamaan enemmän kiinnostusta pukeutumiseen ja silloin myös taloudessamme oli ensimmäinen digikamera, jolla ikuistaa hetkiä, joihin asuja ja tyyliä on päätynyt. Postaussarjan kuvien laatu vaihtelee paljonkin kuvanottolaitteista johtuen. Koko postaussarja löytyy tagin 'tyylimatka' alta. 

Matkustetaan ensimmäisenä vuoteen 2008. Käyn ensin läpi tyylien onnistumisia ja epäonnistumisia, jonka jälkeen loppuun kerään vuodessa näkyneet teemat sekä asiat, jotka säilyttäisin vielä tyyliini. 

1. Mustaa mustalla kiitos. Nykyään en pystyisi täysin mustaan asuun pukeutumaan, mutta tässäkin onneksi huivi tuo hieman väriä. Asu on kivan klassinen ja ainoastaan housut vaihtaisin hieman tyköistyvämpiin sekä huivin asentoa muuttaisin. Nuo kengät oli silloin mun suuri rakkaus ja varmaan ainoa kenkäpari, jonka ikinä olen puhki saakka kuluttanut. Itseasiassa muuten takin ja huivin omistan vieläkin. 

2. Aikas simppeli asu; toppi, farkut ja neule yhdistettynä helmiin. Vieläkin täysin mahdollinen asu mulle eri värisenä vain ja helmet pois kaulasta. En pidä enää noin pitkistä koruista. 

3. Rusetit hiuksissa on ja pysyy. Tästä se mun muistaakseni lähti liikkeelle ja sillä saa hiukset kauniisti pois kasvoilta. Ja ihana kiharapilvi, jollaisena hiukset eivät ole pitkään aikaan pysyneet. 4. Rintamuksesta kireä paita löysällä helmalla on kyllä kivan mallinen, mutta nuo lerpattavat hihat ei. Ja eipä mun tyyliin enää kovinkaan kuulu noin isot ja yksityiskohtaiset korvakorut. 

5. Taas tuollaiset isot korvakorut ovat löytäneet korviin. Ja mites nuo särkänniemi- ja festarirannekkeet kädessä haisemassa? Muuten aika perus asu kyseessä, mutta jokin ei vain täsmää. 6. Hiuksissa olevien rusettien lisäksi hiuspannat olivat todella suuri hitti ja tähän asuun se sopiikin. Kuitenkin kaulaan asti ulottuva pussittava mekko ei ole mulle ominta ollut koskaan. 

7. Sama huivi kuin ensimmäisessä kuvassa ja samat farkut kuin viidennessä. Olen silti saanut korot jalkaan, mikä on aika isolta osalta mun tyylin kulmakiviä. Nuot oli melko kivat nilkkurit, mutta koska tuolloin en vielä tiennyt korkolappujen vaihdosta, kengät tuhoutuivat aika hyvin. En kuitenkaan välitä tuosta vaaleanpunaisen ja vaaleansinisen yhdistelmästä.

8. Huomaattekos muuten kuinka taiteellinen teini olenkaan kuvien suhteen ollut. Farkut ja paita on aina toimiva yhdistelmä. Kuitenkin tuo tyyli pitää pitkää toppia lyhyemmän alla on aika mauton. 

Vuonna 2008 näiden kuvien ja muistikuvien mukaan mun tyyli koostui:
○ Huonosti istuvat farkut kolmessa eri sävyssä; tumma denim, vaalea denim ja musta.
○ Pitkät helmikaulakorut
○ Rusetit ja hiuspannat
○ Söpöistä avokkaista ja pienellä korolla varustetuista nilkkureista. Ne kaksi ainoona näissä kuvissa.
○ Kirkas vihreä ja violetti, joista kumpikaan ei enää vaatekaappiini kovinkaan kuulu.
○ Meikittömyys. Näistä ei taida yhdessäkään kuvassa olla meikkiä, ainoostaan kuvassa 6 voi olla.

Yleisesti ottaen 2008 vuonna oon ollut aika luiseva ja vaatteet eivät ole istuneet ihan täydellisesti. Mä kävin usein kaupungilla shoppailemassa, mutta mukaan tarttui pääasiassa perus trikoopaitoja, asusteita sekä ei-vaatteita. Housujen ostaminen tuolloin oli muutenkin ärsyttävää ja vasta viime vuonna löysin itselleni täydellisen mallin. Tykkään kuitenkin melko rennosta otteesta pukeutumisessa ja siitä, etten ole kovinkaan pelannut meikkien kanssa. Luultavasti siksi ihoni on vieläkin todella hyvässä kunnossa.

Entä, löytyykö näistä vielä jotain mun vaatekaapista? Kyllä vain. Kuten ylempänä sanoin, musta villakangastakki on vieläkin välillä käytössä. Vaaleanpunainen huivi on tällä hetkellä kirpparikasassa, jossa sen on sopivaa ollakkin. Kuvien 2 ja 8 violetti ja vihreä paita ovat yövaatteissa. Muuten ovat kaikki löytäneet uuden paikkansa roskiksessa, kierrätyksessä tai muuten vain hukkuneet aikojen saatossa. Nuo kengät voisin ottaa vaikka heti takaisin vaatekaappiin.


Nyt on teidän vuoro vaikuttaa: Mikä näistä oli pahin ja mikä parhain kokonaisuus? Kerään kaikkien vuosien kammotukset yhteen nippuun tyylimatkan lopuksi ;) Muita mietteitä tästä postaussarjasta?

Uusi banneri ja uutta bloggaamiseen

Blogissa on jotain uutta. Tuolla ylhäällä. Tuolla, missä ennen oli melko valkoista. Sain vihdoin aikaiseksi tehdä uudenlaisen bannerin. Lisäksi mulla alkaa huomenna tai lauantaina uusi postaussarja, joka jatkuu tämän kevään ajan. Oon viime vuodelta kerännyt niin paljon inspiraatiota tähän bloggaamiseen ja tänä vuonna oon enemmän innoissani tästä kuin koskaan aiemmin. 

Aiempi banneri oli tosiaan pelkkä blogin nimi valkoisella taustalla. Ihanan yksinkertainen, mutta söpö vaaleanpunaisen sävynsä takia. Muistan tehdessäni kyseistä banneria, kuinka selasin useita erilaisia fontteja ennen kuin tuo vain tuntui omimmalta. Mielestäni tuo fontti toimi yksinäänkin erittäin hyvin, mutta aikansa kutakin. 

Uudessa bannerissa halusin pitää jotain tuttua, joten fontti värityksineen pysyi samana. Alle halusin mahdollisimman harmonisen kollaasin blogissani esiintyvistä kuvista. Väreissä pyörii monesti blogissa esiintyvät vaaleanpunainen, musta, valkoinen ja beige. Ja kuvathan kertovat jo melko hyvin mun blogin pääpiirteet; asuja, kenkiä, punattuja huulia ja ihania hetkiä. 

Ja tosiaan uusi banneri teki pienen raikastuksen tähän blogiin, jonka jälkeen onkin mukava aloittaa parillakin uudella postaussarjalla. Molemmat postaussarjat liittyvät oman tyylin löytämiseen, joka mulla kuluneen vuoden aikana on ollut aika isossa osassa omaa elämää. Ensimmäisessä postaussarjassa kuljetaan ajassa taaksepäin ja tutkaillaan mun tyylin kehittymistä virheineen ja onnistumisineen. Toisessa postaussarjassa kurkataan vaatekaapin päivityksen ja kunnossapitämisen saloihin. Itselle tosiaan nämä kaksi postaussarjaa on tärkeitä, sillä musta tuntuu, että vihdoin olen löytänyt itselleni sopivan tyylisuunnan sekä ymmärrystä omaa vartaloani kohtaan. Toivottavasti nämä postaussarjat tarjoavat myös teille lukijoille oivalluksia, mukavia lukuhetkiä sekä tietenkin inspiraatota oman tyylin löytämisessä. 

Miltäs kuullostaa? Ja tietenkin mietteitä uudesta bannerista? ♥

3 x Valentine's

Ystävänpäivästä on jo pari päivää ja vasta nyt pääsin koneelle asti jakamaan muutaman palasen siitä. Mä rakastan ystävänpäivän kaupallista vaaleanpunaista ja sydämiä täynnä olevaa hömppää. Tästä johtuen odotan aina tammikuusta saakka kyseistä päivää. Tietenkin mulle on myös tärkeätä muistaa ystäviä silloin eikä ainoastaan keskittyä tuohon kaupalliseen puoleen. Blogin puolelle kuitenkin näkyy nyt vain tuo vaaleanpunainen hömppä kertaa kolme. 

Aamu smoothie. Ihana violetin värinen smoothie saa säväyksen ystävänpäivää sydänpilleillä. Ja kahdella kappaleella juoman voi jakaa tärkeän ihmisen kanssa. Mun ystävänpäivä aamun smoothiessa oli rahkaa, mustikoita sekä mangososetta. Lisäksi makeutin sitä hieman sokerilla, mutta sopii myös ilmankin ellei ole samanlainen sokerihiiri kuin kirjoittanut.  Helppoa ja herkullista joka tapauksessa. 


Kynnet. Oon täysin laiskistunut kynsienlaitossa, mutta halusin ystävänpäiväksi söpöt kynnet ja teinkin sellaiset jo alkuviikosta. Oon Instagramissa ihaillut kynsiä, joissa on muuten tavallinen lakkaus, mutta nimetön on glitterinen. Tästä inspiroituneena lakkailinkin kynnet vaaleanpunaisiksi ja nimettömät kuorasin kimalteella. Sitten lähdin vähän vielä improvisoimaan konad-laatoilla vaaleanpunaisen päälle pinkkiä kuviota ja vasempaan nimettömään istutin kolme kappaletta sydäntimantteja. Olisin laittanut noita timantteja myös oikeaan nimettömään, mutta eipä siitä tullut yhtään mitään. 

Asu. Tällä kertaa asusta kuvia ilman, että se on päällä. Mulla oli tarkka visio ystävänpäivän asusta, jossa pääasiassa on tuo paljettinen neule sydämellä. Siitä asu sai jatkoa paljettisella hameella ja puuteriroosaisilla kengillä sekä kultaisella pikkulaukulla. Juuri niin ystävänpäiväinen asu kuin olla ja voi. Tästä toivottavasti saadaan vielä kuvaa päälläkin valoisampaan aikaan kuin mitä silloin oli se päällä. Ihanan tyttömäinen ja söpö asu ihanaan ja söpöön päivään ♥

+ Arvonnan voittaja. Lupasin ystävänpäiväksi paljastaa arvonnan voittajan, joka on random.org:ia käyttäen nimimerkki: Chabsu. Laitoin s-postia, joten käyppä kurkkaamassa :)

Oikein ihanat ystävänpäivät hieman myöhässä, puss ♥

Mistä ystäviä?

Ystävänpäivä on huomenna ja itse rakastamani päivä ei välttämättä ole kaikille niin mukava. Se voi toimia ilkeänä muistutuksena, jos ei lähellä ole kovinkaan ystäviä saati omaa kultaa. Päivästä on tehty vaaleanpunaista rakkaushömppää sisältävä rakkauden juhla, mutta Suomessa silloin muistetaan myös niitä ihania ja rakkaita ystäviä. Mutta entäs niille joiden kaveriluku näyttää pienempää kuin toiveissa olisi tai ystäviin ei enää olla niinkään yhteyksissä? 

Itse ainakin olen huomannut, että vanhempiin ystäviin tulee heikosti pidettyä yhteyttä välimatkojen ja erilaisten kiinnostustenkohteiden vuoksi. Silti he kaikki ovat vieläkin tärkeitä ystäviä, joiden kanssa nähdessä ei välissä ollutta ajankulua edes muista. Kaikki kuitenkin kasvavat ihmisinä ja niin ollen samat ystävät eivät välttämättä sovikkaan uusiin elämäntilanteisiin. Eri ystävien kanssa tulee tehtyä eri asioita, koska kaikkia ei voi kiinnostaa samat asiat. Leffoissa, baareissa, kahvitteluilla ja harrastuksissa käynnit saattavat kaikki tapahtua eri ystävien kanssa. Ja toisien kanssa ei voisi edes kuvitella tekevänsä samoja asioita. 


Ja vaikka olisikin tonnettain ystäviä, ei kenelläkään ole liikaa ystäviä. Uuusien ystävien hankkiminen ei vähennä vanhempien ystävien merkitystä elämässä, mutta tuo uutta sisältöä omaan elämään. Varsinkin jos omat mielenkiinnonkohteet eivät saa kannatusta omilta ystäviltä. Kuka haluaisikaan mennä yksin katsomaan leffaa, kun ystäviä ei kyseiset leffat kiinnosta. Mieluummin tulee etsittyä uusia ystäviä, joiden kanssa voisikin käydä katsomassa niitä.

Ajattelinkin kirjoittaa ylös paikkoja ja tapoja löytää itselleen uusia ystäviä. Silmät kannattaa pitää aina auki ystävien kohdalla, sillä koskaan ei voi tietää, missä heidät kohtaa :)

Koulusta. Parhaiten uusia ystäviä tapaa koulussa riippumatta onko kyseessä peruskoulu, lukio, ammattikoulu, yliopisto tai ammattikorkeakoulu. Itsellä suurin osa ystävistä on tullut opiskelujen myötä. Välillä kannattaa mennä vieraan ihmisen viereen tunneilla ja yrittää tutustua. Myös nähdessään jonkun yksin ruokalassa tai välitunnilla voi mennä kysymään saisiko liittyä seuraan. Itselleni sain ison porukan ystäviä lukiossa mennessäni melkein täydessä ruokalassa istumaan pöytään, jossa oli yksi puolikaveri, johon olin tunneilla tutustunut. Ja näiden tyttöjen kanssa ollaan vieläkin tekemisissä monta vuotta lukion jälkeen. 

Työpaikalta. Monissa työpaikoissa tulee tutustuttua myös työkavereihin. Varsinkin paikoissa, joissa tauot ovat samaan aikaan ja yhteinen taukotila on täynnä puhetta ja höpinää. Ystävien hankkiminen työpaikoilta voi tietenkin riippua työnkestostakin, sillä pitkäaikaisemmassa paikassa tulee paljon helpommin pikkuhiljaa tutustuttua työkavereihin ja heihin saattaa pitää enemmän yhteyttä töiden ulkopuolellakin. Myös lyhyemmissä työsuhteissa voi saada hyviäkin ystäviä, jos löytyy heti yhteinen mielenkiinnonkohde ja muutenkin aikaa tutustua. 

Baarista. Jos haluat itsellesi ystävää, jonka kanssa käydä viihteellä, on baarista helppo löytää kyseisiä ystäviä. Varsinkin naistenvessassassa jonottaessa vapaata koppia kerkeää vaihtamaan kuulumisia ja ajatuksia muiden naisten kanssa. Itse menin kerran yksinäni baariin, sillä minun piti nähdä siellä ystäviäni. Jonottaessani baariin sisään tapasin pari mukavaa tyttöä, joiden kanssa tulikin vietettyä koko ilta, kun ystäväni olivatkin eri paikassa. 

Netistä. Monet etsivät itsellensä kumppania netistä, mutta sieltä voi etsiä myös ystäviä. Demi.fi -sivustolla näkee usein keskusteluja, joissa etsitään uusia ystäviä tietyltä alueelta. Joillekkin netistä ystävien etsiminen voi kuulostaa säälittävältä, mutta tosiasiassa sieltä voi löytää täsmälleen samoista mielenkiinnonkohteista kiinnostuneita ihmisiä. Mulla on muutama todella hyvä ystävä löytynyt netin välityksellä juurikin vastaamalla keskusteluun uusista ystävistä. Myös blogin kautta on tullut uusia ihmisiä, joiden kanssa tulee juteltua ainakin netin välityksellä. 

Ystävien kautta. Vanhoilla ystävilläsi saattaa olla ystäväpiirissään sinulle tuntemattomia ihmisiä, joista voisi tulla myös sinun ystäviäsi. Heihin tulee tutustuttua yhteisissä illanistujaisissa, kuten tupareissa ja synttärijuhlilla. Kannattaakin siis saadessaan kutsun juhliin, joissa on tuntemattomiakin ihmisiä, yrittää tutustua siellä oleviin vieraisiin. Jos tutustut ystäväsi kautta uuteen ystävään, täytyy myös kohteliaisuudesta varmistaa vanhalta ystävältäsi, että hänelle sopii sinun näkevän hänen ystäväänsä ilman häntä. Ei olisi mukavaa sotkea useampaa ystävyyssuhdetta sellaisella. Yksi mun parhaimmista ystävistä tuli mun luokse käymään toisen ystäväni kanssa, jolloin tutustuttiin ja huomattiin monia yhtäläisyyksiä ja ollaankin siitä illasta saakka oltu todella hyviä ystäviä. 

Harrastuksista. Helpoin tapa löytää samasta harrastuksesta kiinnostuneita on etsiä niitä kyseisen harrastuksen parista. Yksin meneminen voikin olla kannattavaa, jos ystäviä ei kyseinen asia kiinnosta. Miksi jäädä paitsi zumbatunnilta, taidenäyttelystä, espanjankurssilta tai sählypelistä vain siksi, että ei saa itselleen seuraa mukaan? Sinne vain yksin tutustumaan muihin harrastajiin!

Miten sinä olet tutustunut ystäviisi? :)

Outoja tapoja ja toimistotyyliä

Nyt olisi luvassa kuvia mun hieman asiallisemmasta asustuksesta yhdessä mun hassujen ja outojen tapojen kanssa. Olen tainnut muutaman kerran täälläkin livauttaa postauksissa hassuja tapojani, jotka saattavat naurattaa toisia paljonkin, mutta jotka itselle aiheuttavat välillä harmaita hiuksia. 

○  Mä en koskaan aivasta vain yhtä tai kahta kertaa vaan useamman aivastuksen putken. Mun ennätys on 23 aivastusta putkeen pienillä hengähdyksillä välillä. S sanoo, että se ei ole normaalia, mutta aina ensimmäisen aivastuksen jälkeen yrittää arvata kuinka monta sillä kertaa tulee. Yleensä yritänkin silloin niitä estää, ettei S vaan olisi oikeassa. 

○ Mulla jää aina kahvikuppien ja lasien pohjalle juotavaa sellainen juuri ja juuri pohjan peittävä kerros. En osaa juoda niitä ikinä loppuun enkä tiedä syytä tälle. Vesilasi on ainoa, jonka tyhjennän viimeiseen pisaraan saakka. Ja myönnetään, alkoholipitoiset juomat menevät kyllä myös loppuun asti... 

○ Tiskaaminen on mulle todella tarkkaa hommaa. Ensin täytyy laskea tulikuuma vesi tyhjään altaaseen yhdessä Fairyn kanssa ja sitten tietyssä järjestyksessä astiat likoomaan; ensin lautaset pienimmistä isojen kautta syviin, seuraavaksi lasit ja sen jälkeen kupit, aterimet niiden jälkeen ja aivan viimeiseksi kaikki muut kipot ja kattilat. Ja kaikkien välissä veden vaihto. Saatiin melko suuri riita aikaiseksi S:n kanssa, kun haluaisin sen noudattavan tätä samaa tapaa...

○ Mä säilytän hammasharjaa keittiössä. Luit aivan oikein! Mä en jotenkaan pysty laittamaan hammasharjaa suuhun vessassa, vaikka vessa olisi kuinka siisti, sillä luin joskus kauan sitten artikkelin vessan ilmasta. Siinä kerrottiin, kuinka vessanpytyn vetämisen aikana ilmaan pääsee jotain hiukkasia viemäristä. 

 ○ Mä en pysty syömää ruokaa, joka on ollut jääkaapissa tietyn ajan, vaikka se olisikin vielä hyvää. Sen vuoksi mulla myös jää usein ruokia pidemmäksi aikaa jääkaappiin, kunnes muistan heittää ne roskiin. Haluaisin päästä tästä eroon, koska onhan se aika tyhmää hyvää ruokaa jättää pilaantumaan ja heittää roskiin. 

○ Jos meen buffettiin syömään, ruuat eivät saa lautasellani koskettaa toisiaan. Ja mulla on hassu kaava, missä järjestyksessä lapan ruokaa sille lautaselle. Tietenkin erikseen on kastikkeet yms., jotka kuuluu laittaa tietyn asian päälle. 

 ○ Mun sormet napsahtaa itekseen. Tai ei ne nyt ihan itsekseen napsuta, mutta teen sen ilman ajattelua ja en välillä itsekkään huomaa naputtelevani. S:ää tämä häiritsee kahdesta syystä; hän ei itse osaa napsuttaa ja toiseksi hän säikähtää välillä mun tehdessä sen niin yhtäkkisesti. Mulla on tapana myös kielellä tai suulla ylipäänsä pitää ääntä keskittyessäni johonkin. 

○ Jämähdän helposti tiettyyn asiaan, jos olen sen kerran kokenut hyväksi. Tämä tapa siis liittyy bussissa paikanvalintaan tai tietyissä ravintoloissa ruoka-annoksen valintaan. Mulla on eri busseissa muutama vakiopaikka, joihin haluan tai muutoin olen todella rauhaton koko matkan ajan. Ravintoloissa puolestaan pysyn yleensä tietyssä ruoka-annoksessa, josta olen tykännyt. En uskalla valita muuta, sillä tiedän valitessani tutun annoksen saavani hyvän annoksen ja harmittaisi, jos valitsisinkin sitä huonomman tietäen paremmankin olevan. 

Takki, hame, laukku & kengät - H&M // Paita - BikBok // Huivi - Tommy Hilfiger

Siinä oli tosiaan muutamia outoja tapojani, mutta niitä on vielä rutkasti enemmänkin. Jonkun vain täytyy mainita niistä mulle ennen kuin voin tajuta niiden olevan oudommasta päästä. Sitten vielä hetkiseksi asuun. Tosiaan melko yksinkertainen, mutta asiallisemmalla linjalla oleva kokonaisuus. Olen ihaillut kauan kynähameita ja omistanutkin pari kappaletta niitä, vaikka niillä on tajuttoman vaikea mennä portaita. Mua on aina inspiroinut työpukeutumisessa sellainen toimisto-lookki ja unelmanani onkin työskennellä paikassa, jossa silloin tällöin voi sellaiseen pukeutua ilman pidempiä katseita muilta työkavereilta. Koulussakin välillä pukeuduin sen tapaisesti, mutta tunsin itseni yleensä ylipukeutuneeksi vieressäni poikalauma kollareissa. 

Olenko yksin outojen tapojeni kanssa ja iskeekö toimisto-look? :)

Ps. Arvonta voimassa vielä huomisiltaan saakka ;)

Rentouttava viikonloppu

Mulla on takana todella rentouttava ja mukava viikonloppu, johon kuului kaikkea kivaa tekemistä ja ystäviä. Perjantaina sain Saran yökylään vuorokaudeksi, jonka aikana kävimme shoppailemassa, katseltiin leffaa herkkujen kera sekä tietenkin höpöteltiin kaikki mahdolliset kuulumiset läpi. Sunnuntaina puolestaan nautittiin ihana teehetki yhdessä Maarian kanssa. Tuntuu, että nykyään näkee niin harvoin ystävien kanssa, joten piristää aina kummasti pienetkin hetket heidän kanssaan. Mä olen kyllä itsekkin todella huono ottamaan yhteyttä, sillä vihaan soitella puhelimella ja viestittely muutoin kuin tärkeimpien infoamisten lisäksi on itselleni hankalaa. Siksi onkin mukavampi sopia molemmille sopiva hetki, jolloin kerkeää sitten juttelemaan kaiken edellisen näkemisen jälkeen tapahtuneen. 





Nyt taas viikonlopun jälkeen tulisi paneutua arjen askareisiin, joita on melkoisesti kerääntynyt. Onneksi stressitasot laskee rentouttavien hetkien jälkeen ja mieli on taas hieman keveämpi, kun sitä on saanut purkaa ystäville. Olen myös huomannut, että jutteluhetket ystävien kanssa antaa uutta näkökulmaa omiin ajatuksiin ja monet paljon ajattelutyötä vaatineet aiheet tuntuvatkin paljon yksinkertaisemmille kuin aiemmin. 

Viikonlopun aikana tuli myös kuvailtua materiaalia tulevia postauksia varten sekä sain vihdoin myös kuvattua Facebook-kirppikselle aimo annoksen kuvia myytävistä jutuista. Olin aikatauluttanut nämä jutut alkuviikkoon, joten siitäkin syystä olo on paljon rentoutuneempi, kun alkuviikossa ei olekkaan enää niitä tehtävänä. 

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! Ja jos tytöt luette tätä niin iso kiitos ♥

Talvipäivä Helsingissä

Käväisin pari viikonloppua sitten Helsingissä sukuloimassa enkä oikeastaan muuta tehnytkään kuin vain syönyt, vaihtanut kuulumisia, syönyt ja syönyt. Eli perinteistä sukulointia. S tuli sitten maanantaina myös Helsinkiin, jossa käytiin kiertelemässä kaupungissa ennen kuin yhdessä lähdettiin bussilla kohti kotia. Musta oli niin ihanaa, että Helsingissä oli tällä vierailullani kunnolla lunta, sillä harvemmin niin olen sinne osunut. Varsinkin joulunaika, jonka siellä vietin, ei tuntunut lainkaan talviselta ilman lunta. 


Mut paremmin tuntevat tietävät millainen saavutus multa oli lähteä reissuun vain pienen viikonloppulaukun kanssa. Se tarkoitti myös sitä, ettei mulla kovinkaan ollut mukana erikoisempia vaihtovaatteita kuten ohuempaa takkia, joka olisi tuolla ollut vähäsen kivempi. Olinkin oikein kunnolla varustautunut toppatakilla ja soveinkin hyvin mun turististatukseen. Eipä ainakaan tullut kylmä kierrellessä hieman Tuomiokirkolta Kauppatorille ja Esplanadia takaisin Stockmannille. S:lle Helsinki on tosi vieras paikka ja sainkin hetken nauraa sille hölmölle sen kysyessä ihan tosissaan meidän lähtiessä Kauppatorilta, että onko sinne vielä pitkä matka. Mä olin jotenkin itsestäänselvyytenä ottanut sen tunnistavan Kauppatorin, vaikka jälkeenpäin ajatellen eipä siellä ollut kovinkaan edes myyntikojuja tai muita torin tunnuspiirteitä. 



Ajateltiin sitten lounasaikaan käydä syömässä jotain. Molemmilla oli käytössä vuorokauden matkakortit, jotta päästäisiin hyvin liikkumaan paikasta toiseen. Lähdettiin sitten Itikseen katselemaan lounaspaikkoja, sillä ajateltiin keskustan paikkojen täyttyvän melko hyvin muista lounastajista. Ja onneksi mentiinkin, sillä S ei ole koskaan matkustanut Helsingin metrossa ja plussana löydettiin oikein ihana kreikkalaistyyppinen ravintola. Nautittiin pippuripihvit, joiden avulla jaksoikin tehdä muutaman pienen ostoksen Itiksen puolella New Yorkerissa, Tigerissä ja H&M:ssä. Ylläri, että juurikin näissä liikkeissä, joissa Porissakin luuhaan aikaani...

Aikas nopeasti tälläinen turistipäivä väsyttää. Meillä lähti bussi puoli kahdeksalta illalla kotiin päin ja oltiin vahingossa napattu liput linjalle, joka kulkee Helsingistä Turun ja Rauman kautta Poriin. Oltaisiin Porissa oltu vasta puolen yön aikaa ja matkalla väsyneinä päädyttiin hyppäämään bussista pois jo Raumalla, jossa päästiin S:n kämpille nukkumaan. Hieman pidentyi mun reissaaminen välipysäkin vuoksi, mutta välillä on ihan kiva päästä pois kotoa hetkiseksi.